Tarkkuus luo turvaa : fyysinen ja rytmillinen tarkkuus sekä näiden vaikutelma näyttelijäntyössä

Abstract

Ajatuksiani näyttelijäntyöllisestä tarkkuudesta sekä tarkkuuden vaikutelmasta. Mitkä asiat ovat näyttelijän hallinnassa olevia työkaluja ja tekniikoita, joilla mennä kohti tarkempaa ilmaisua? Mikä taas on vaikutelmaa tarkkuudesta, joka rakentuu katsojalle teoksen muista osa-alueista, kuten valosta äänestä, kuvakulmista tai dramaturgiasta? Pohdin myös, miten tarkkuutta harjoitellaan, voiko se olla synnynnäistä ja mitkä asiat mahdollisesti kasvuympäristössä puskevat sitä kohti. Keskityn lähinnä fyysiseen sekä rytmilliseen tarkkuuteen, mutta sivuan myös ajatuksellista tarkkuutta ja havaintoja.

Aluksi esittelen haastateltavat ja työn ja sen lähtökohdat lyhykäisyydessään.

Seuraavassa osiossa keskityn fyysiseen tarkkuuteen, liikkeen laatuun ja erilaisiin tekniikoihin, joilla eksaktia liikeilmaisua voi harjoitella. Orgaanisesti seuraavana siirryn käsittelemään tilaa ja läsnäoloa, sekä näyttelijää suhteessa niihin. Fyysinen tarkkuus -osion loppupuolella pohdin ajatuksellista tarkkuutta, mielikuvia ja havaintoja, joita tuoda omaan näyttelijäntaiteeseen sekä näyttelijäntyöhön. Käsittelen myös itsensä ja työnsä tuntemusta, kurinalaisuutta ja oman ilmaisun harjoittelua ja sitä muovanneita vaikutteita.

Käsittelen rytmillistä tarkkuutta teoriassa hyödyntäen piirrettyjen ja mykkäelokuvien konventioita sekä esitellen omakohtaisia kokemuksia näistä teorioista.

Lopuksi siirryn tarkastelemaan tarkkuuden vaikutelmaa näyttämö- sekä kameratyöskentelyssä. Analysoin siis asioita ja esimerkkejä, jotka eivät välttämättä ole näyttelijän käsissä, vaan syntyvät yhteistyössä suunnittelijoiden ja muun työryhmän kanssa. Pohdin myös yleisösuhdetta ja vaikutelmaa, joka piirtyy katsojalle teoksen tekijöistä riippumatta.