Rajaa hakua

 
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

Opetussuunnitelman perusteiden toteuttaminen yläkoulun musiikinopetuksessa
Arvonen, Sami (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Opinnäyte (maisteri)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikin opetussuunnitelman perusteiden toteutumista opetuksen sisällön ja työtapojen osalta yläkoulun kaikille yhteisessä musiikinopetuksessa seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla. Koska opettajilla on laaja pedagoginen autonomia opetussuunnitelman perusteiden tulkinnassa ja toteutuksessa, oli mielenkiintoista tutkia, millaisia valintoja musiikinopettajat tekevät ja millä perusteilla. Tutkimuksen kohdistaminen yläkoulun seitsemännelle ja kahdeksannelle luokalle ja kaikille yhteiseen musiikin oppimäärään perustui siihen, että tuolloin Suomessa oppivelvollisuutta suorittavat oppilaat opiskelevat musiikkia viimeisen kerran koko ikäluokan kattavana joukkona. Tutkimuksen pääkysymys oli: 1. Miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä musiikinopetuksen sisältöalueita toteutetaan yläkoulun musiikinopetuksessa? Pääkysymystä tarkennettiin seuraavien alakysymysten avulla. 1.1 Mitä musiikkia opetuksessa tarkastellaan, toteutetaan ja tuotetaan? 1.2 Mitkä kriteerit ohjaavat ohjelmistovalintoja ja miten opettajat perustelevat niitä? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olivat opetussuunnitelmatutkimus ja opettajan autonomia. Opetussuunnitelmatutkimuksesta tuotiin esiin sen historiaa ja opetussuunnitelmatyötä Suomessa. Opettajan autonomiaa käsiteltiin autonomiana suhteessa opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen toteuttamiseen. Tutkimuksen aineisto tuotettiin musiikinopettajille osoitetun kartoittavan kyselytutkimuksen ja kolmen puolistrukturoidun haastattelun avulla. Saadut tutkimustulokset ovat pitkälti linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Musiikinopetus näyttäytyi yhteismusisointiin perustuvana toiminnallisena oppiaineena. Opetussuunnitelman perusteiden sisältöalueet toteutuivat pääasiassa hyvin, eli musiikinopetus oli monipuolista. Opetuksen ohjelmistot olivat monipuolisia erityisesti kuunteluohjelmiston osalta. Luovan tuottamisen sisällöt toteutuivat vaihtelevasti, eli opettajakohtaiset erot opetussuunnitelman perusteiden toteuttamisessa olivat tällä osa- alueella suuria. Voimassa olevien vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden ajalta ei ole tehty yläkoulun musiikinopetuksen sisältöihin tai työtapoihin liittyvää tutkimusta, joten tämä tutkimus tuotti uutta ja tarpeellista tietoa musiikkikasvatuksen alalle.
Työelämäosaamisen kasvavat vaatimukset taiteen vapaalla kentällä : taiteilijoiden, työnantajien ja asiantuntijoiden näkökulmia
Pekkarinen, Jenni; Hyle, Oula; Anttila, Matilda (Taideyliopisto, 2025)
Kirja
Taiteen vapaan kentän työelämä on tunnetusti sirpaleista, epävarmaa ja tasapainottelua erilaisten työmahdollisuuksien ja ansainnanlähteiden välillä. Kulttuuriin kohdistuvat rahoitusleikkaukset kasvattavat entisestään työelämätilanteen epävarmuutta sekä taiteilijoihin kohdistuvia osaamiseen ja työnkuvien laajentamiseen liittyviä vaatimuksia. Toisaalta meneillään olevat muutokset ja haasteet voivat myös nostaa taiteen ja kulttuurin vahvemmin poliittisiin keskusteluihin ja avata taiteellisille menetelmille, asiantuntijuudelle ja ajattelulle uusia mahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla, mikä sekin vaatii taiteilijoilta monenlaista tietoa ja osaamista. Tämä tutkimus pureutuu työelämäosaamisen vaatimuksiin taiteen vapaalla kentällä nyt ja tulevaisuudessa tuoden yhteen työnantajien, asiantuntijaorganisaatioiden ja vapaan kentän ammattilaisten näkökulmia. Tutkimus pyrkii myös tunnistamaan näiden eri tahojen näkemyksiä kehittämistarpeista ja -ratkaisuista. Kyselyn ja haastatteluaineiston perusteella vapaan kentän ammattilaiset, työnantajat ja asiantuntijat tunnistavat samanlaisia haasteita vapaan kentän työelämässä. Työelämätilanne näyttäytyy aineiston valossa raadollisena ja tulevaisuus nykyhetkeäkin haasteellisempana, joskin osa näkee muutoksissa myös mahdollisuuksia. Taiteilijoiden vastauksissa korostuivat sellaiset osaamisalueet, jotka edesauttavat alan raadollisessa todellisuudessa selviämistä. Työnantajien ja asiantuntijoiden vastauksista taas hahmottui neljä keskeistä, työelämässä tarvittavaa osaamisaluetta: käytännön työelämätaidot, sosiaaliset taidot, toimintaympäristön ja rakenteiden tuntemus sekä hyvinvoinnin ja jaksamisen taidot. Näihin kaikkiin liittyi vahvasti myös itsetuntemus ja laaja-alainen ajattelu. Työnantajat ja asiantuntijat pitivät tärkeänä sitä, että perustavanlaatuiset työelämätaidot ja työelämään liittyvä rakenteellinen ymmärrys olisivat sisällytettyinä taidealan koulutukseen, sillä nämä taidot tukevat oleellisella tavalla taiteilijoiden työllistymistä, pärjäämistä ja kykyä toimia erilaisissa työyhteisöissä. Tapoina vahvistaa työelämäosaamista ja tukea vapaan kentän ammattilaisten työelämää ehdotettiin muun muassa erilaisia koulutuksia, ohjausta ja mentorointia, vertaistukea, erilaisia tapahtumia sekä eri tahojen välistä strategista ja suunnitelmallista yhteistyötä ja tiedon jakamista.
Koppargrundet ja ”med flera platser” : Luodon vuoden 1722 haaksirikkojen esinelöydöt 2000-luvun uuden tutkimuksen valossa
Peltoniemi, Jusa (Suomen keskiajan arkeologian seura, 2025)
Lehtiartikkeli
The subject of the article is the findings of two different shipwreck areas, Köbergsgrunden and Koppargrundet, in Luoto (Larsmo) dating to the 1722. The first research reports on this topic date back to the 1870s, but until the beginning of the 2000s these losses have been mixed with each other, which has caused problems in the interpretation and biographies of the objects. Based on written sources from the 1720s, one of the ships was on the way from Stockholm to Kokkola with cargo of merchandise, and the other was transporting buil ding materials, money and passengers with their personal needs from Stockholm to Tornio. Through the means of object research and critical review of research literature, I will show why the information about the finds of objects connected to these shipwreck areas is cont radictory. I explain the objects’ contexts, timing and biography after they were found, and show that the groups of objects I have chosen for closer examination, especially coins, have chronological significance that supports written sources. The object groups studied are coins, silverware, ceramics and drinking glasses, as well as building materials. The study of these artifacts creates a perspective to the incompletely known material culture after Great Wrath 1713–1721, period of Russian occupation of Finland.
Pitkät hyvästit : Syitä kotimaisten artistien lopettamispäätöksille
Löytynoja, Sari (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-06-06)
Opinnäyte (kandidaatti)
Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan kahden kotimaisen artistin, Iisan (Iisa Pajula) ja AURALin (Laura Sippola) sekä SOFA-yhtyeen (Sonja Kuittinen ja Fanni Noroila) uransa lopettamispäätöksiä ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää, millaiset rakenteelliset haasteet indieartistin näkökulmasta vaikuttavat siihen, että musiikkiura koetaan kestämättömäksi. Aineistona toimii kahden artistin ja yhden yhtyeen omat ulostulot lopettamiseen liittyen, media-artikkelit ja mediassa esiintyneet haastattelut ja sosiaalisen median päivitykset. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Keskeisiksi analyysikategorioiksi muodostuivat indieartistin toimiala, hyvinvointi, tulonmuodostus, musiikkialan tila, kaupalliset mittarit, musiikin rooli ja medianäkyvyys. Tulokset osoittivat, että vaikka indieartistin asemaan liittyy luova vapaus, siihen liittyy myös rakenteellista epävarmuutta, kuten toimeentulon haasteet, resurssien niukkuus ja kaupallisten paineiden aiheuttama kuormittavuus. Kaikki tutkimuskohteet kokivat, että nykyiset rakenteet eivät mahdollista kestävää taiteellista työskentelyä. Lopettamispäätökset eivät kuitenkaan merkinneet taiteilijuudesta luopumista, vaan pikemminkin uuden suunnan löytymistä taiteen tekemisessä: vanhasta oli luovuttava.
Virityksen vallankumoukset : – Taiteellisia ja käytännöllisiä havaintoja viritysfilosofioidenhistoriasta ja nykyisyydestä
Häkkinen, Matias
EST-julkaisusarja : 93 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu, 2025)
Opinnäyte (tohtori)
Virittäminen ja siihen liittyvien valintojen tekeminen on elimellinen osa musisointitapahtumaa. Haluan työni kautta uudistaa ja edistää virittämisestä puhumista ja moninaistaa erilaisten viritysratkaisu¬jen käyttämistä taiteellisen ilmaisutahdon värittäjinä, selkeyttäjinä ja vahvistajina. Määrittelen viritysfilosofian käsitteen, joka nivoo yh¬teen erilaisia virittämiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Samalla käsittelen myös muun muassa intonaation käsitettä. Olen tullut taiteellisen työni kautta siihen tulokseen, että viritysfilosofian historiassa on tapahtunut neljä vallankumousta. Nämä vallankumouk-set ovat jatkotutkintoprojektini lähtökohta ja taiteellinen perusta. Tarkastelen työssäni eri aikoina ja eri tarkoituk¬siin käytettyjen virittämiseen liittyvien seikkojen vaikutusta erilaisiin musiikillisiin tilanteisiin. Ensisijainen lähtökohtani on oma taiteellinen tietoni ja kokemukseni muusikkona ja erityisesti vanhan musiikin alan kosketinsoittajana. Tutkin taiteellisen opinnäytteeni ohjelmiston ja soitinten historial¬lisia virityslähtökohtia, sekä analysoin niiden vaikutuksia soivaan lopputulokseen se¬kä musisoijien että kuulijoiden kannalta. Lisäksi kuvaan muita taiteellisista läh¬tökohdista syntyneitä viritysajatuksia ja niiden suhdetta historiallisiin ja nykyisiin virityskäytäntöihin. Tavoitteeni on löytää muusikon kan¬nalta merkityksellisiä tapoja käyttää ja kuvata viritystä taiteellisena välineenä ja muuttujana. Käsittelen aihetta ja siihen liittyvää ydintä seuraavien kolmen ky¬symyksen kautta: 1 Miksi virityksellä on merkitystä? 2 Mikä virityksen merkitys kulloisessakin tilanteessa on? 3 Miten varmistetaan sekä esit-täjän että kuulijan havahtuminen siihen, että virityksellä on merkitystä?