Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Soittamisen hetkenä: Huomion suuntaaminen ja sen vaikutus kanteleen soittamiseen somaesteettisenä kokemuksena
    Loisa, Katriina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte
    Tämä kirjallinen työ on osa kansanmusiikin maisteriopintojeni opinnäytettä, johon kuuluu myös taiteellinen osio, maisterikonserttini toukokuussa 2026. Työni käsittelee 10-kieliselle kanteleelle säveltämäni kappaleen soittamista, ja tutkin tässä kirjallisessa työssä sen avulla luotua yhteyden kokemusta niin itseeni, musiikkiin kuin ympäristööni ja yleisöön. Työssäni käsittelen somaesteettistä eli kehollista kokemusta sävellykseni soittamisesta. Työni tavoite on tutkia, kuinka soittokokemukseni muuttuu, kun muutan huomioni suuntaamista. Pohdin työssäni seuraavia kysymyksiä: Mitä tapahtuu, kun avaan huomioni sävellystä soittaessani kohti tilaa ja muita ihmisiä? Muuttuuko musiikki, sen muuntelu ja oma kokemukseni? Auttaako musiikkiin uppoaminen minua kohtaamaan ihmisiä yleisössä esitystilanteessa ja miten? Tuntuuko kappaleen soittaminen esittämiseltä, jos itsekin olen kokemassa ja yllättymässä siitä mitä tapahtuu? Käsittelen työssäni kantelesävellyksen soittamista kolmen tammikuussa 2026 kuvaamani videon sekä kirjoittamani työskentelypäiväkirjan avulla. Havainnoin sekä soittamaani musiikkia että omaa soittokokemustani soittaessani kappaletta. Ensimmäisessä videossa soitan sävellyksen tilassa, jossa olen yksin pitäen huomion itsessäni ja musiikissa koko kappaleen ajan. Toisessa videossa soitan kappaleen tilassa, jossa olen yksin avaten huomioni kohti tilaa. Kolmannessa videossa soitan kappaleen yleisölle, jota kohti avaan huomioni. Pohdin kysymyksiäni keskustellen muun muassa pienkanteleimprovisaation tutkimuksen sekä somaesteettisen esitystaiteen tutkimuksen kanssa. Tutkimusmenetelmiini kuuluivat taiteellinen työskentely, autoetnografia sekä somaattinen harjoitus, jossa havainnoin huomioni suuntautumista taiteellisen työskentelyn aikana.
  • Puhuva ja laulava jousi : Leopold Mozartin ja Pierre Baillotin viulukoulujen vertailu jousitekniikan näkökulmasta
    Jokinen, Roope (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte
    Tutkielma vertaili Leopold Mozartin (1719–1787) Viulunsoiton perusteita (1756) ja Pierre Baillotin (1771–1842) viulukoulua L’Art du Violon (1834) keskittyen viulunjousen käytön ihanteiden muutokseen ajanjaksolla, jolloin jousi kehittyi barokkimalleista moderniin Tourte-jouseen. Aineistona käytettiin viulukoulujen jousenkäyttöä koskevia osioita, ja menetelminä olivat laadullinen sisällönanalyysi sekä taiteellinen tutkimus historiatietoisten soittokokeilujen kautta. Tutkielma edustaa historiallisesti tiedostavan esittämisen alaa, joka keskittyy varhaisemman musiikin instrumenttivalintoihin ja soittotekniikoihin liittyviin pohdintoihin. Työn keskeisenä tuloksena oli materiaali, joka lisää lukijan ymmärrystä Mozartin ja Baillotin erilaisista viulunsoiton historiallisista ja tyylillisistä konteksteista ja viulukoulujen erilaisista lähestymistavoista. Pelkkien jousitussääntöjen vertailu voi johtaa pinnallisiin tuloksiin ja oleellisempaa onkin ymmärtää kunkin viulukoulun historiallinen asiayhteys, käytössä oleva jousimalli ja kulloisetkin viulunsoiton esteettiset ihanteet. Tutkielma auttaa historiallisesti tiedostavaa viulistia välttämään anakronistisia tulkintoja. Mozart edustaa italialaista barokkityyliä ja käyttää italialaista barokkiajan sonaattijousta. Hän antaa jousituksille yksiselitteisiä sääntöjä, joihin kuitenkin on poikkeuksia. Hän korostaa puhuvaa artikulaatiota, jousenvedon pehmeää alkua ja vibraton yhteyttä jousenkäyttöön. Baillot puolestaan edustaa Pariisin konservatorion uutta koulukuntaan Hän käyttää nykyaikaista Tourte-jousta ja keskittyy viulukoulussaan jousilajeihin (détaché, martelé, staccato, ricochet) jousen suuntien sijaan. Hänen tavoitteenaan on laulava legato, voimakas sointi ja jousitusten varianssi.
  • Sävellys-oppiaineen arviointi : mitä, miksi, miten, kuka, milloin?
    Kytökorpi, Casimir (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-05-17)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tarjoan opinnäytetyössäni viisi mahdollista näkökulmaa säveltämisen arvioinnin kriittiseen tarkasteluun ja kehittämiseen. Rajaus koskee sävellystä itsenäisenä oppiaineena, mutta periaatteita voi soveltaa myös muissa sävellyspedagogisissa konteksteissa. Esitän näkemyksiä siihen, miksi säveltämistä pitää arvioida, kuka arvioijana voi toimia, milloin ja miten arviointi toteutetaan, ja mitä arviointikohteet voivat olla. Ristivalotan sävellyspedagogista lähdeaineistoa yleisen arviointikirjallisuuden kanssa ja täydennän aukkoja omilla kokemuksillani. Nostan tärkeimmiksi arvioinnin kehityskohdiksi formatiivisuuden ja kriteeriperusteisuuden.
  • Artificial intelligence in Finnish art museums : current applications, implementation conditions and future directions
    Correia, Márcia (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    This thesis explores how Artificial Intelligence (AI) is currently being used in Finnish art museums and analyses the factors shaping its implementation, with particular attention to associated needs and challenges. Conducted between August 2025 and March 2026, the research uses a qualitative, exploratory multiple-case study design involving museum professionals from seven major Finnish art museums: EMMA – Espoo Museum of Modern Art, Finnish National Gallery, Helsinki Art Museum, Lahti Museum of Visual Arts Malva, Sara Hildén Art Museum, Tampere Art Museum and Turku Art Museum. The research combines a review of current AI applications through publicly available materials with interviews and email correspondence with museum professionals. The data were analysed thematically, forming the basis for an empirically grounded framework that helps explain current approaches to AI adoption in the art museum sector. The findings indicate that AI adoption in Finnish art museums is still at an early stage and is mainly oriented towards operational uses. In most cases, AI is being used through informal, staff-led experimentation rather than being coordinated through an institutional strategy. This reflects not only the absence of formal internal AI governance structures, but also constraints related to resources, expertise and the broader social and policy context surrounding AI. At the same time, this thesis argues that art museums are not only well placed to engage critically with AI as a force changing culture and society but also have a responsibility to develop opportunities for critical engagement with its implications through exhibitions, public programmes, and participatory initiatives. Overall, this thesis offers an empirical overview of how AI is currently being adopted in Finnish art museums and provides a conceptual framework for understanding how it may be approached responsibly within the sector.
  • Musiikkikasvattaja musiikillisten kolmansien tilojen rakentajana interkulttuurisissa ympäristöissä
    Arjas, Aukusti (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaisia musiikillisia kolmansia tiloja kolme musiikkikasvattajaa kuvailee rakentavansa interkulttuurisissa ympäristöissä. Kolmas tila tässä tutkielmassa pohjautuu Katja Thomsonin määritelmään musiikillisesta kolmannesta tilasta, joka tarjoaa kriittisen näkökulman jaetun ja luodun musiikillisen tilan tarkasteluun. Tutkimuskysymykseni oli, millaisia musiikillisia kolmansia tiloja haastateltavat kuvailevat rakentavansa interkulttuurisissa ympäristöissä. Tutkielmassani tarkasteltavan ilmiön taustana ja kontekstina toimivat interkulttuuriset ympäristöt ja näkökulmana niille interkulttuurinen humiliteetti. Interkulttuurisuus on myönteinen tapa tarkastella kulttuuridiversiteettiä, jossa ihmiset halutaan nähdä yksilöinä eikä pelkistetysti jonkin kulttuurin edustajina. Interkulttuurinen humiliteetti on puolestaan näkökulma interkulttuurisissa ympäristöissä toimimiseen, jossa painotus on oppimisessa tietämisen sijaan. Suhteutin haastateltavien toimintaa musiikillisen kolmannen tilan teoriaan, jossa tarkastellaan kriittisesti luotuja sosiaalisia tiloja. Musiikillisen kolmannen tilan teoria perustuu Edward Sojan spatiaaliseen trialektiikkaan ja spatiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä Homi Bhabhan kulttuurisen eroavaisuuden ja kolmannen tilan teorioihin. Tutkimukseni oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineiston tuotin kolmella puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla. Haastateltavat olivat ammatissa toimivia musiikkipedagogeja ja muusikkoja, jotka ovat toimineen osana työtään interkulttuurisissa ympäristöissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Aineiston analyysin tein teemoittelemalla. Tutkimustulokseni osoittavat, että vaikka haastateltavien musiikillisen toiminnan ympäristöt ovat olleet hyvinkin erilaisia, nöyrä ja utelias asenne oli kaikilla lähtökohtana heidän kuvailemissa musiikillisissa kolmansissa tiloissa. Haastateltavat eivät halunneet tehdä oletuksia ihmisten kulttuuritaustojen perusteella vaan kokivat vastavuoroisen oppimisen keskeiseksi omassa työssään. Pohdinnat ympäröivästä yhteiskunnasta, hierarkioista ja kolonialismin historiasta tulivat esiin haastateltavien pohdinnoissa.