Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Peruskoulun musiikinopetuksesta kohti sukupuolten tasa-arvoa populaarimusiikin ammattikentällä
    Kanninen, Anna (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-04-30)
    Opinnäyte (kandidaatti)
    Populaarimusiikin ammattikenttä on voimakkaasti sukupuolittunut. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten peruskoulun musiikinopetuksessa voidaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja näin purkaa ammattikentän sukupuolittuneisuutta. Tutkimuskysymykseni on: • Millaisia mahdollisuuksia peruskoulun musiikinopetuksessa on edistää suku puolten tasa-arvoa ja siten pohjustaa muutosta populaarimusiikin ammattikentällä? Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Keskeisiä käsitteitä ovat sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, sukupuolinormit, sukupuolten välinen tasa-arvo ja musiikillinen toimijuus. Sukupuoleen liittyviä ja tasa-arvon esteenä olevia vakiintuneita käytäntöjä musiikkikasvatuksessa tarkastellaan kriittisen pedagogiikan suuntauksien valossa. Tutkimustuloksista ilmenee, että vaikka populaarimusiikin ammattikentän sukupuolittuneisuuteen ja yksilön musiikillisen toimijuuden rakentumiseen vaikuttavat myös useat koulun ulkopuoliset tekijät, peruskoulun musiikinopetuksessa on mahdollisuuksia sukupuolittuneisuuden purkamiseen. Opettaja voi purkaa sukupuolittuneita käytäntöjä pedagogisilla valinnoillaan, puhetavallaan ja asenteellaan. Instrumentit ja musiikkityylit ovat vahvasti sukupuolittuneita, mutta esimerkkien ja roolimallien kautta voidaan laajentaa oppilaiden käsitystä siitä, mikä heille on mahdollista. Opettajan tulee myös huomioida oppilaiden keskinäiset suhteet ja vertaispaineen vaikutus sukupuolinormeihin. Oppilaiden toimijuutta voidaan vahvistaa myös osallistamalla heitä sukupuolta koskevaan keskusteluun.
  • Koulun musiikinopetus psyykkisesti oireilevien nuorten kasvun tukena
    Saukko, Sara (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
    Opinnäyte (kandidaatti)
    Nuoruus on mielenterveyden haasteille otollista aikaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorista noin 20–25 % kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä (THL, 2025). Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen musiikin ja musiikkikasvatuksen terapeuttisten ulottuvuuksien mahdollisuuksia tukea psyykkisesti oireilevien nuorten kokonaisvaltaista kasvua. Tutkielman tavoitteena on tuottaa kootusti tietoa musiikkikasvatuksen kentälle siitä, miten musiikki ja musiikkikasvatus voivat olla osa ratkaisua nuorten mielenterveyden haasteisiin liittyen. Selvitän, millainen merkitys musiikilla voi olla nuoren kehityksessä ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa, ja millaisia mahdollisuuksia koulun musiikinopetuksella ja erityisesti opettajan ajattelulla ja asenteella voi olla psyykkisesti oireilevien nuorten kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen nuoruutta kehityksellisenä ajanjaksona ja kokonaisvaltaista kasvua nuoruudessa. Käsittelen nuorten mielenterveyttä ja niitä tekijöitä, jotka nuoruudessa voivat altistaa mielenterveyden häiriöille. Avaan musiikin käyttöä terapian välineenä ja esittelen terapeuttisuutta musiikin ja musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni on: Miten musiikin ja musiikkikasvatuksen terapeuttisia ulottuvuuksia voidaan hyödyntää psyykkisesti oireilevien nuorten kasvun tukena? Tulokset alleviivaavat musiikin merkitystä nuoruuden kehitystä tukevana voimavarana. Musiikilla on todettu olevan vaikutuksia nuorten hyvinvointiin, identiteetin kehittymiseen sekä tunteiden säätelyyn ja käsittelyyn. Koulun musiikinopetus yhdistää sekä pedagogisia että terapeuttisia ulottuvuuksia, millä voi turvallisessa ja sensitiivisessä ilmapiirissä toteutettuna olla monia hyvinvointia tukevia vaikutuksia nuorille. Opettajan ajattelulla ja asenteella on keskeinen rooli terapeuttisen musiikkikasvatuksen toteutumisessa. Terapeuttinen musiikkikasvattaja kykenee luomaan turvallisen ja avoimen oppimisympäristön, jossa kohtaa nuoret yksilöinä kokonaisvaltaisesti. Näin opettaja pystyy tukemaan nuorten tunne- ja identiteettikehitystä, millä voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia minäkäsityksen ja hyvinvoinnin kannalta.
  • Vinjetti
    Roiha, Lotta (toim.); Sainio, Siiri (toim.); Strandberg, Estelle (toim.); Kuusisto, Veera (toim.) (Taideyliopiston Kuvataideakatemia, 2026)
    Kirja
    Taideyliopiston Kuvataideakatemian vuoden 2026 Kandinäyttelyssä 26 kandidaatin tutkintoaan viimeistelevää kuvataiteen opiskelijaa tarkastelivat maailmaa henkilökohtaisten kokemusten ja kuvittelun, historian ja nykyhetken, läsnäolon ja poissaolon välisissä jännitteissä. Teoksissa kohtasivat muun muassa muistot ja muistojäljet, muuttuvat maisemat ja sisäiset maailmat, arkiset esineet ja suuret kysymykset. Niissä voi aistia haavoittuvuutta, huumoria ja ironiaa, mutta myös liikkeen, siirtymän ja muutoksen kokemuksia. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Kandikatalogi Vinjetti. Vinjetti on kirjoituksen alkuun tai loppuun sijoitettu kuva, koriste tai tiivistys. Sana juontuu ranskan sanasta vignette, jolla tarkoitettiin alun perin käsikirjoitusten ja painotuotteiden reunoja koristavaa viiniköynnöskuviota. Juuresta juontuu myös sana vigne, viiniköynnös. Köynnös kulkee sivun reunalla, kiertyy tekstin ympärille ja kuljettaa lukijaa eteenpäin. Kirjallisuudessa vinjetti tarkoittaa lyhyttä tekstimuotoa, hetken mittaista välähdystä. Vinjetit ovat usein osa suurempaa kertomusta, mutta niiden merkityksellisyys syntyy välittömyydestä: yrityksestä tallentaa ja kertoa jotakin ennen kuin se häviää. Taiteellisesta työstä kirjoittaminen tapahtuu teoksen vieressä, sen ympärillä ja lomassa. Prosessista käsin kirjoitettu teksti tallentaa aavistuksia, sivupolkuja, tunnelmia ja hetken-ennen-kuin. Nämä asiat eivät aina näy teoksessa, mutta osallistuvat sen luomiseen.
  • Elias Langi : Uncle
    Peltonen, Elias (Taideyliopiston Kuvataideakatemia, 2026-06-12)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tämä maisterin opinnäytetyö koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Taiteellinen osa on Kuvan Kevät 2025 -näyttelyssä esitetty veistosinstallaatio Uncle, ja kirjallinen osa tarkastelee teoksen taustalla vaikuttavia taiteellisia, materiaalisia ja teoreettisia lähtökohtia. Työn keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, voidaanko muotoa tarkastella ajallisena ja tilallisena tapahtumana pelkän visuaalisen ratkaisun sijaan sekä millä tavoin muoto voi näyttäytyä ajattomuuden suuntaan pyrkivänä rakenteena. Tutkimus tarkastelee Uncle-teosta materiaalien, tilallisten suhteiden ja historiallisten viittausten muodostamana kokonaisuutena. Teos yhdistää hiillettyä mäntyä, valettua alumiinia, betonia ja 3D-tulostettua epoksihartsia sekä rakentaa vuoropuhelua historiallisten ornamenttien, digitaalisten valmistusmenetelmien ja minimalististen rakenteiden välille. Työn teoreettinen viitekehys perustuu erityisesti Henri Lefebvren rytmianalyysiin ja Steven Strogatzin emergentin järjestyksen teoriaan, joiden avulla rytmiä tarkastellaan tilallisten suhteiden, toiston, poikkeaman ja ajallisen järjestymisen käsitteenä. Kirjallisessa osassa analysoidaan lisäksi Matthew Barneyn, Donald Juddin ja Bruno Gironcolin taiteellisia praktiikoita sekä niiden suhdetta omaan työskentelyyni. Näiden viitekehysten kautta tarkastellaan materiaalin toimijuutta, rakenteellista järjestystä ja historiallisten kerrostumien merkitystä kuvanveistossa. Uncle ymmärretään emergenttinä järjestelmänä, jossa teoksen lopullinen muoto rakentuu materiaalien, valmistusprosessien, tilallisten rajoitteiden ja taiteellisten valintojen vuorovaikutuksesta.
  • Special Issue Editorial : “Care Ethics in the Education of Children Gifted for Music”
    López-Íñiguez, Guadalupe (Sage, 2026)
    Lehtiartikkeli
    This editorial introduces the Special Issue, “Care Ethics in the Education of Children Gifted for Music,” addressing the tension between accelerated, performance-driven training and the holistic, socio-emotional flourishing of young musicians. Specialised music education, often content- and mastery-focused, has been criticised for neglecting children’s rights and contemporary understandings of well-being. In response, this Special Issue presents five articles that centre Care Ethics as a relational and structural framework for transformation. Drawing on Gilligan, Held, Noddings, and Tronto, these contributions explore care across four dimensions: theoretical critique, systemic analysis of global institutional practices, relational ecosystems of family and community, and innovative pedagogical approaches. Together, they show that moving beyond high-pressure conservatory models requires shifting from technical detachment to “ecosystems of care” that protect rights, agency, and authentic aesthetic flourishing. The Issue asserts that technical excellence and ethical care are inseparable, co-constituting a sustainable, meaningful musical life.