Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Äänet joita ei haluttu kuulla : kriittinen katsaus 1800-luvun suomalaiseen kuoromusiikin historiankirjoitukseen
    Ylivuori, Sakari
    Sibelius-Akatemian julkaisuja : 36 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Kirja
    Miksi suomalaisen kuorolaulun historia näyttää sellaiselta kuin se näyttää? Mitä on jäänyt kertomatta? Sakari Ylivuori tarkastelee kriittisesti 1800-luvun suomalaisen kuoromusiikin historiankirjoitusta ja sen taustalla vaikuttaneita oletuksia. Kirja paljastaa, kuinka nykyisten kuorojen identiteettiprojektit, kansalliset kertomukset ja institutionaaliset jatkuvuudet ovat muovanneet kuvaamme menneisyydestä usein sulkien näkyvistä naisten ja muiden tarinaan huonosti sopineiden toimijoiden merkityksen. Kolmen esseen kautta teos avaa uusia näkökulmia maamme nykyaikaisen kuorolaulun varhaisvaiheisiin, haastaa vakiintuneita käsityksiä. Samalla kirja osoittaa, kuinka paljonsuomalaisen kuoromusiikin 1800-luvusta on vielä tutkimatta.
  • Soittajan musiikkianalyyttinen näkökulma Jukka Tiensuun soolokitarateokseen Drang
    Myllärinen, Jyrki
    EST-julkaisusarja : 95 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (tohtori)
    Tutkielmani käsittelee Jukka Tiensuun vuonna 1998 säveltämää soolokitarateosta Drang. Lähestyn teosta esittäjän näkökulmasta, ja tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää kappaleen muotoa kannattelevia mekanismeja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseni analyyttisessä osiossa tutkin teoksen ymmärtämisen kannalta keskeisiä rakennetasoja: säveltaso-organisaatiota, motiivista ulottuvuutta, tekstuureita, musiikin rytmistä tasoa ja muodon jäsentymiseen kytkeytyviä ilmiöitä. Ensimmäinen luku, johdanto, käsittelee tutkimukseni taustoja sekä omaa näkökulmaani teokseen. Toisessa luvussa käsittelen tutkimukseni teoreettista viitekehystä. Musiikin kannatteleman semioottisen merkityksen analysoimisessa hyödynnän virtuaalista toimijuutta käsittelevää tutkimusta sekä kognitiivista metaforateoriaa. Drangin muodon jäsentymistä koskevassa analyysissäni hyödynnän musiikin segmentaatiota ja huippukohtaisuutta käsitteleviä teorioita. Abstraktin tason rakenteellisia kytköksiä kartoittaessani sovellan paikoitellen joukkoteorian käsitteistöä. Kolmannessa luvussa siirrytään tutkimukseni analyyttiseen osioon, jonka aloitan tarkastelemalla teoksen dramaturgista kokonaiskaarrosta kannattelevan abstraktin idean merkitystä. Tämän jälkeen analysoin kappaleen alun ja lopun polarisoituneen vastakkainasettelun dramaturgista merkitystä. Neljäs luku käsittelee motiiviseksi perushahmoksi kutsumaani rytmistä elettä ja sen teoksessa kannattelemia funktioita sekä motiivisen perushahmon tekstuurisuuteen johtavaa kehityskaarta, jota lähestyn enteilevyydestä jälkikaiunomaisuuteen johtavan teoreettisen mallin valossa. Viides luku käsittelee teoksen tekstuurista tasoa ja tekstuurien muotoa jäsentävää funktiota. Kuudennessa luvussa analysoin teoksen rytmisellä tasolla esiintyvää kehityskaarta ja sen merkitystä kokonaisdramaturgiassa. Seitsemäs luku käsittelee muodon jakautumista. Tässä luvussa esitän näkemykseni kokonaismuodon jakautumisesta suppeampiin muotoyksiköihin, taitteisiin. Taitejakoa koskevan tekstin yhteydessä esitän myös tulkintani teoksen kerronnallisesta kaarroksesta, jossa motiiviselle perushahmolle rakentuvat tekstuurit ja säveltoistolle perustuvat tekstuurit käyvät virtuaalista kamppailua musiikillisesta valta-asemasta ja lopullisesta voitosta. Kahdeksas luku on yhteenveto, jossa esittelen tutkimukseni johtopäätöksiä ja kerron, kuinka tutkielmani kytkeytyy jatkotutkintoprojektini muodostamaan kokonaisuuteen.
  • Racial loneliness : learning what shapes belonging
    Williams, Edit (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    In this thesis, I explore how Nordic theatre education affects POC students’ sense of belonging and their artistic development within its walls. It is based on theories of whiteness, tokenism, representation, and racial loneliness, as a key starting point, since this concept helped me understand and put words to many of the experiences and questions that have shaped this thesis. The materials I chose to work through are mainly articles, previous theses, a questionnaire with current and former POC students, and my own reflections. The methods used are questionnaire analysis, reading of research and artistic material, comparison between institutions, and personal reflections. Through these materials and methods, I examine how educational theatre institutions speak about diversity compared to their efforts to advance it, how their structures and artistic choices affect POC students, and what kinds of change might be needed. This thesis shows that, even though theatre institutions often describe themselves as diverse and inclusive, their structures, teaching methods, and artistic references can still reproduce a sense of distance from the education itself, thereby creating racial loneliness. It also points to a clear gap between institutional ideals and lived experience, something I recognise in both my own experience and in the responses of other students. The relevance of this thesis lies in showing that meaningful inclusion in theatre education requires more than diversity in numbers; it also requires changes in structures and teaching methods. So the question is, what would real inclusion actually require?
  • Understanding resilience in an art music intermediary organization within a change
    Saarelainen, Anna (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-05-25)
    Opinnäyte (maisteri)
    This thesis examines how organizational resilience emerges and operates within an art music intermediary organization in a changing societal and networked environment. Using a qualitative case study of Art Music Denmark (AMDK), the research explores how resilience is constructed internally through organizational practices, how it is shaped by external relationships such as cultural policy and networks, and how it manifests in collaboration and contributes to broader systemic change in the art music field. The study draws on resilience theory from social sciences, particularly conceptualizing resilience as a relational and processual “social fabric,” and combines this with perspectives from cultural policy and cross-sector collaboration. Empirical data consists of semi-structured interviews analyzed through thematic analysis. The findings suggest that resilience is not a fixed organizational attribute, but a dynamic, practice-based capacity embedded in everyday work, relationships, and identity. Internally, resilience is supported by trust-based leadership, flexible structures, and continuous learning. Externally, it is co-constructed through networks, funding structures, and policy frameworks. Collaboration emerges as a key mechanism through which resilience enables knowledge exchange, innovation, and gradual systemic change. The study contributes to understanding resilience in the arts by highlighting its relational, processual, and ecosystem-based nature, offering insights for both cultural policy and organizational practice.
  • Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirja : näköissivut ja uudet tulkinnat
    Aarnio, Roope (toim.)
    Sibelius-Akatemian kansanmusiikkijulkaisuja : 43 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Kirja
    Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirja on ainutlaatuinen käsin kirjoitettu polskasävelmiä sisältävä kokoelma Ilmajoen alueelta, Etelä-Pohjanmaalta. Alkuperäinen nuottikirja on päivätty vuodelle 1809. Vasta nyt, yli 200 vuotta myöhemmin, se julkaistaan ensi kertaa fyysisinä näköissivuina. Niiden rinnalla nuoteista on myös uudet puhtaaksikirjoitetut tulkinnat korjauksineen ja perusteluineen. Tämä julkaisu on kunnianosoitus Samuel Rinta-Nikkolan merkittävälle tallennustyölle, joka edelleen inspiroi uusia sukupolvia polskan ja pelimannimusiikin pariin. Kirjoittajasta / toimittajasta: Roope Aarnio (s. 1977) on kansanmusiikin ¬lehtori Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Aarnion opetusalueisiin kuuluvat mm. kansanmusiikin teoria- ja hahmotustaidot, instrumenttitaidot sekä yhtyemusisointi. Aarnio toimii myös monialaisesti muusikkona pääinstrumentteinaan kitarat ja mandoliinit.