Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Tekoäly musiikkikasvatuksessa : empiirisiä näkökulmia generatiivisen tekoälyn vaikutuksiin sekä pedagogisiin ja luoviin mahdollisuuksiin
    Martinec, Tamás (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (kandidaatti)
    Tekoäly on aikamme ajankohtaisimpia ja potentiaalisesti mullistavimpia teknologioita yhteiskunnassamme. Tutkimusten mukaan tekoälyn käyttö on leviämässä nopeammin kuin tietokoneet ja internet aikanaan. Tarkastelen tässä tutkielmassa erityisesti generatiivista tekoälyä, joka on yksi tekoälyn alalajeista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, mitä tiedetään ja mitä voidaan olettaa tekoälyn vaikutuksista musiikkikasvatuksen käytäntöihin jo nyt empiiristen tutkimusten perusteella. Kirjallisuuskatsaus koostuu sekä musiikkikasvatuksen- että muiden alojen tutkimuksista. Perehdyn tutkielmassa myös tekoälyyn luovan musiikillisen toiminnan mahdollistajana sekä nostan kaksi tekoälyintegroivaa pedagogista mallia tarkasteluun. Tutkimuskysymykseni ovat: 1.Mitä musiikkikasvatuksen alaan liittyvää tutkimusta tekoälystä on tehty Suomessa ja muissa maissa? 2.Mitä tekoälyn käyttötavoista sekä vaikutuksista tiedetään opetus- ja kasvatusalalla empiiristen tutkimusten perusteella? 3.Millaisia asenteita musiikkikasvatuksen alan ammattilaisilla on tekoälyä kohtaan? Tutkimustulosten mukaan kansainvälinen tekoälytutkimus on tutkinut tekoälyn käyttöä ja vaikutuksia lähinnä aikuisten kontekstissa. Peruskoulu- ja lukiokonteksti ovat selvästi aliedustettuja. Lähteiden mukaan generatiivisen tekoälyn vaikutukset ovat lupaavia niin oppimistulosten kuin oppilaiden opiskelun mielekkyyden osalta. Hybridimallit eli opettaja-tekoäly -yhteistyömallit vaikuttavat tuottavan parhaita tuloksia, mitä myös teoreettiset tutkimukset tukevat. Generatiiviseen tekoälyyn on syytä suhtautua kriittisesti, ja sen käyttöön liittyviä riskejä on tutkittava ja huomioitava osana sen pedagogista integraatiota jatkossakin. Yksi tekoälytutkimuksissa havaittu ongelma liittyy tekoälyn rinnastamiseen muihin musiikkiteknologioihin. Tekoälyn ainutlaatuisten ominaisuuksien vuoksi sitä on syytä käsitellä täysin omana kategorianaan, johon esimerkiksi musiikkiteknologiset argumentit eivät välttämättä päde.
  • Musikointi muistisairaiden ihmisten arjen tukena
    Tinell, Aada (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-05-04)
    Opinnäyte (kandidaatti)
    Vanhenevassa väestössä muistisairaudet koskettavat suurta osaa ihmisistä. Muistisairaus heikentää vähitellen kielellisiä taitoja ja arjen toimintakykyä, mutta suhde musiikkiin säilyy usein pitkälle sairauden kulkuun. Tässä tutkielmassa tarkastelen musiikillisen vuorovaikutuksen vaikutusta muistisairaiden ihmisten arkeen ja hyvinvointiin musikoinnin käsitteen valossa. Lisäksi selvitän, millaista työtä muusikot ja musiikkikasvattajat tekevät muistisairaiden ihmisten kanssa ja hoiva-alalla laajemmin. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten musiikillinen vuorovaikutus voi mahdollistaa merkityksellisiä kokemuksia muistisairaille ihmisille? 2) Mitä muusikon ja musiikkikasvattajan hoiva-alalle laajeneva työnkuva voi tarkoittaa? Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, joka mukailee systemaattisen kirjalli-suuskatsauksen periaatteita. Tutkimustulokseni osoittavat, että musiikillisen vuorovaikutuksen hyvinvointivaikutukset muistisairaille ovat ilmeiset ja monitasoiset. Kulttuurinen vanhustyö edistää hyvinvointia laaja-alaisesti sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla ja muusikon työ hoiva-alalla näyttäytyy lupaavana ja kasvavana mahdollisuutena. Muusikot voivat hyödyntää omaa osaamistaan hoiva-alalla kokonaisvaltaisesti niin yksilön kuin yhteisön tasolla. Tämä laajeneva työnkuva nostaa toisaalta esiin tärkeitä eettisiä kysymyksiä musiikin ammatillisuudesta.
  • “Account run by mom/dad” : An ecosystemic five-country study of musically gifted children’s social media exposure and visibility
    López-Íñiguez, Guadalupe (Servet Üztemur, 2026)
    Lehtiartikkeli
    This study examines how social media exposure and visibility are negotiated within the ecosystems of musically gifted children enrolled in elite music education programmes. Drawing on interviews with 79 participants across five countries, including gifted children, parents, teachers, and institutional leaders, and an illustrated vignette prompting depersonalised reflection, the study conceptualises platform visibility as a relational and systemic phenomenon embedded in contemporary music careers. Using Care Ethics and Systems Thinking, the analysis examines how visibility is negotiated across five dimensions of care. Findings show that social media participation is understood as opportunity, professional necessity, and risk. While adults often view online visibility as beneficial for career development, gifted children report self-surveillance, perfectionism, anxiety, dependence on external validation, and concerns surrounding privacy and consent. Care is distributed across families, institutions, audiences, and platform infrastructures, yet strained by systemic pressures prioritising visibility, engagement, and exposure. The study introduces the concept of accelerated visibility trajectories to describe how artistic development, identity formation, public evaluation, and professionalisation become compressed within algorithmic feedback systems. It further conceptualises star syndrome as the compounding developmental effects of early visibility and sustained public exposure in gifted populations undergoing intensified training and digitally mediated talent development. The findings contribute to research on platformised cultural production, digital childhoods, and gifted education by showing how algorithmic visibility restructures childhood musical development. The study argues that existing ethical and child-protection frameworks remain insufficient for platformised environments, with gifted children facing distinctive risks, and calls for greater collective responsibility across families, institutions, and platform governance structures.
  • Kerronnallinen lääketiede kannustaa reflektioon ja potilaskeskeisyyteen
    Sulkava, Sonja; Ovaska, Anna; Renko, Elina; Valtonen, Jussi (Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2026)
    Lehtiartikkeli
    Kerronnallinen lääketiede korostaa, että terveydenhuollossa tarvitaan kerronnallista osaamista eli taitoa kuunnella, tulkita ja vastata potilaiden kertomuksiin. Kerronnallisen lääketieteen opetusta on viime vuosina järjestetty myös Suomessa. Sen käytännön harjoitteluun kuuluu kaunokirjallisuuden lähilukemista ryhmissä, luovaa ja reflektiivistä kirjoittamista sekä teksteistä keskustelua. Tässä katsauksessa esittelemme lähestymistapaa teoriassa ja käytännössä sekä annamme esimerkkejä siitä, mitä osallistujien kokemuksista ja harjoittelun vaikutuksista tiedetään. Lisäksi ehdotamme suomenkielisiä vastineita kerronnallisen lääketieteen englanninkieliselle sanastolle.
  • Peruskoulun musiikinopetuksesta kohti sukupuolten tasa-arvoa populaarimusiikin ammattikentällä
    Kanninen, Anna (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-04-30)
    Opinnäyte (kandidaatti)
    Populaarimusiikin ammattikenttä on voimakkaasti sukupuolittunut. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten peruskoulun musiikinopetuksessa voidaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja näin purkaa ammattikentän sukupuolittuneisuutta. Tutkimuskysymykseni on: • Millaisia mahdollisuuksia peruskoulun musiikinopetuksessa on edistää suku puolten tasa-arvoa ja siten pohjustaa muutosta populaarimusiikin ammattikentällä? Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Keskeisiä käsitteitä ovat sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, sukupuolinormit, sukupuolten välinen tasa-arvo ja musiikillinen toimijuus. Sukupuoleen liittyviä ja tasa-arvon esteenä olevia vakiintuneita käytäntöjä musiikkikasvatuksessa tarkastellaan kriittisen pedagogiikan suuntauksien valossa. Tutkimustuloksista ilmenee, että vaikka populaarimusiikin ammattikentän sukupuolittuneisuuteen ja yksilön musiikillisen toimijuuden rakentumiseen vaikuttavat myös useat koulun ulkopuoliset tekijät, peruskoulun musiikinopetuksessa on mahdollisuuksia sukupuolittuneisuuden purkamiseen. Opettaja voi purkaa sukupuolittuneita käytäntöjä pedagogisilla valinnoillaan, puhetavallaan ja asenteellaan. Instrumentit ja musiikkityylit ovat vahvasti sukupuolittuneita, mutta esimerkkien ja roolimallien kautta voidaan laajentaa oppilaiden käsitystä siitä, mikä heille on mahdollista. Opettajan tulee myös huomioida oppilaiden keskinäiset suhteet ja vertaispaineen vaikutus sukupuolinormeihin. Oppilaiden toimijuutta voidaan vahvistaa myös osallistamalla heitä sukupuolta koskevaan keskusteluun.