Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Yhteislaulun johtaminen : Yhteislaulun johtaminen kirkkomuusikon työssä
    Airas, Lilja (2025)
    Opinnäyte
    Yhteislaulun johtaminen on merkittävä osa kirkkomuusikon työtä. Tämän työn tavoitteena on lisätä kirkkomuusikon tietoutta omasta roolistaan yhteislaulun johtajana. Tutkimus- ja haastattelukysymysten runkona on toiminut kysymys ”Onko yhteislaulun säestäminen musiikin johtamista?” Itse työ kuitenkin vastaa kysymyksiin ”Mitä yhteislaulun johtaminen on?” ja ”Kenen tehtävä yhteislaulun johtaminen on?” Säestäjältä yhteislaulun johtaminen edellyttää riittävää soittotaitoa, taitoa musisoida yhdessä sekä oman johtajan-roolinsa tiedostamista. Esilaulajalta taas edellytetään rohkeutta käyttää omaa ääntään sekä selkeyttä omassa työskentelyssään. Kun yhteislaulun johtaminen tapahtuu yhteistyönä säestäjän ja esilaulajan välillä, on tärkeää, että henkilöiden välisestä roolijaosta vallitsee yhteisymmärrys. Yhteislaulutilanteista käytävä keskustelu ennen ja jälkeen tilanteen onkin yksi väline sujuvan yhteistyön kehittymiseen ja mahdollistumiseen. Johtamisen ohella on tärkeää, että yhteislaulun johtaja kykenee myös tukemaan laulajia ja siten mahdollistamaan onnistuneen yhteislaulutilanteen. Pohjimmiltaan yhteislaulun johtajan tehtävä onkin poistaa esteet yhdessä laulamiselta.
  • Kestävän liikkeen harjoittelua : tanssipedagogisia työkaluja ja näkökulmia kestävämpään aktivismiin
    Miettinen, Pääsky (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tutkin opinnäytetyössäni helsinkiläisen opiskelijalähtöisen Palestiina-aktivismin kehittämistä kestävämmäksi tanssipedagogisin keinoin. Työni perustana ovat omat kokemukseni aktivismista ja niiden pohjalta muotoutunut ajatus siitä, että kehollisuuden huomiointi ja pedagoginen ajattelu voisivat tukea aktivistien jaksamista ja aktivismin jatkumista. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten kehollisuutta voi huomioida paremmin opiskelijoiden Palestiina-aktivismissa? 2. Millaisia vaikutuksia kehollisuuden huomioinnilla on aktivistien toimintaan? Kyseessä on toimintatutkimus, jossa ”taistelevan tutkimuksen” hengessä suhtaudun tutkimukseen yhteiskunnallisesti osallistuvana ja osallistavana käytäntönä. Aineistooni kuuluu 17 tapahtumaa vuoden 2025 ajalta, joissa olen toiminut tanssipedagogina aktivismissa sekä kahdeksan osallistujien haastattelua. Olen ohjannut kehollisia harjoitteita, joiden tarkoituksena on ollut valmistaa toimintaan, pitää kehoa mukana toiminnan aikana tai palauttaa siitä, kolmessa eri yhteydessä: Uniarts Students for Palestine -ryhmän kokouksissa, Flash Demo Praktiikka -mielenosoitustyöpajoissa sekä koollekutsumani Dreaming Embodied Activism –tutkimusryhmän tapaamisissa. Teoreettisesti jatkan kriittisen, feministisen ja utooppisen pedagogiikan perinteitä painottaessani kehollisen tiedon ja läsnäolon merkitystä aktivistien toiminnassa ja pedagogiikan keskeistä roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa. Koska kehollisuuden huomiointi ei ole tutkimassani aktivismisissa vielä normi, sovellan työssäni kolmea eri mielikuvituksen merkitystä yhteiskunnalliselle muutokselle korostavaa näkökulmaa: radikaalia mielikuvitusta, utooppista pedagogiikkaa ja dekoloniaalista unelmointia. Tutkimuksessani ilmennyt keskeinen haaste on kokemus siitä, ettei kehollisuudelle löydy aikaa aktivismin kiireisessä ja voimakkaan tavoitekeskeisessä arjessa. Väitän, että ajan tekeminen kehollisuudelle on kuitenkin Palestiina-aktivismin pitkäjänteisen jatkumisen kannalta arvokasta, sillä aineistoni perusteella tietoinen kehollisuus vaikuttaa myönteisesti aktivistien yhdenkuuluvuudentunteeseen, motivaatioon ja turvallisuudentunteeseen. Nämä puolestaan syventävät aktivistien sitoutumista liikkeeseen. Ajan tekemisen helpottamiseksi ehdotan neljää käytännön työkalua: kehollisten harjoitteiden pitämistä kestoltaan lyhyinä, kehollisten käytäntöjen rutinoimista toiston kautta, kehollisuuden tutkimista ja kehittämistä aktivismin arkitoiminnasta erillisissä unelmointiin kannustavissa tiloissa sekä huomion suuntaamista siihen, että kehollisuus on jo täällä.
  • Kollegiaalista muutosvoimaa : Kohti kokonaisvaltaista musiikin hahmotustaitojen opetusta
    Närhinsalo, Hanne; Hannikainen, Anna; Paavola, Eeva-Lotta; Snåre, Miika; Judin, Petri; Tondeur, Heli (Musiikkiopisto Juvenalia, 2026)
    Kirja
    Tämä julkaisu on tuotettu Opetushallituksen tukeman Kollegiaalista MuhaVoimaa -hankkeen yhteydessä. Julkaisun tarkoituksena on vahvistaa opettajayhteistyötä sekä kehittää oppilaille merkityksellistä ja heidän muusikkouttaan rikastavaa musiikin hahmotustaitojen opetusta.
  • Jälkifossiilisen työn ajurit ja hidasteet yrityksissä
    Siivonen, Katriina; Tuittila, Satu; Räikkönen, Timo; Houtbeckers, Eeva (Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 2026)
    Lehtiartikkeli
    Työelämä on keskeinen ihmistoiminnan alue, jonka kestävyysmurrosta edistävät vaikutusmahdollisuudet ovat jääneet osin muiden työelämän tutkimuksen aiheiden varjoon. Tässä artikkelissa tarkastelemmekin kestävyysmurrosta jälkifossiilisen työn ja yritystoiminnan näkökulmasta. Artikkelin analyysi perustuu Turun yliopistossa toteutettuun ja Työsuojelurahaston rahoittamaan kaksivuotiseen (2023–2024) tutkimushankkeeseen ”Kohti jälkifossiilista työelämää, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä työ kestävyysmurroksen aikakaudella” (POFOTYÖ). Kohdistamme huomion ihmisten ymmärrykseen kestävyysmurrosta edistävistä ja hidastavista teoista työelämässä sekä niiden taustalla vaikuttaviin arvoihin ja maailmankuviin eli vipuvaikutuskohtien kulttuuriseen ryhmään. Ne määrittelevät muita, yhteiskunnan rakenteita kuvaavia vipuvaikutuskohtia. Analysoimme POFOTYÖ-hankkeen tulevaisuusperintöverstaan aineistoa ja sitä, mitä lisätietoa se antaa hankkeen haastatteluihin nähden. Tulevaisuusperintö on kehitetty sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden yhteisluomisen keinoksi. POFOTYÖ-hankkeen tulevaisuusperintöverstaassa luoduissa vanhasta vapauttamisen ja elämäntyylimuutosten mahdollistamisen taidoissa keskeisiä olivat relationaaliset taidot toimia yhteydessä luontoon ja ihmisiin. Näillä taidoilla on kyky avata uusia näkökulmia totunnaisiin toimintatapoihin ja yhteiskunnan rakenteisiin. Tällaisten taitojen mieltäminen työelämässä ja yritystoiminnassa tarvittaviksi, kestävyysmurrosta edistäviksi, välttämättömiksi taidoiksi on jo itsessään tulevaisuusperintöä kulttuurisen kestävyysmurroksen toteuttamiseksi sekä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoittamiseksi. Haastattelujen perusteella selvisi, että yritysten nykyinen kestävyystyö keskittyy yhteiskunnan rakenteellisiin vipuvaikutuskohtiin ja sivuuttaa kulttuuriseen kestävyysmurrokseen tarvittavan vipuvaikutuskohtien ryhmän. Verstaassa yhdessä luodut tulevaisuusperinnöt puolestaan kohdistuvat kulttuuriseen kestävyysmurrokseen. Niiden avulla on mahdollista lähteä heti rakentamaan yritysten ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää työelämää.
  • Niin nuori, niin palava : Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki
    Ranta-Meyer, Tuire
    Sibelius-Akatemian julkaisuja : 32 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
    Kirja
    Erkki Melartin (1875–1937) oli aikansa merkittävimpiä musiikkielämän toimijoita Suomessa: säveltäjä, kapellimestari, sävellyksenopettaja ja Sibelius-Akatemiaksi kehittyneen oppilaitoksen pitkäaikaisin johtaja. Hän paneutui palavalla innolla työtehtäviinsä, harrastuksiinsa ja isänmaansa kulttuurielämän kehittämiseen, vaikka piti säveltämistä omana kutsumuksenaan. Melartin näki hyvää kaikissa ja kaikessa. Hän tuki oppilaitaan sukupuoleen katsomatta ja suhtautui ennakkoluulottomasti modernistisiin kokeiluihin, kansanmusiikkiin, jazziin ja iskelmään. Hän oli monilahjakas, kielitaitoinen ja kansainvälisesti verkostoitunut. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian 2025 julkaisema kirja Niin nuori, niin palava on ensimmäinen Melartinista kirjoitettu elämäkerta. Sen mukana voi kulkea ihanteellisen ja kanssaihmisiään aina rohkaisevan säveltäjän matkassa läpi hänen elämänsä, musiikkinsa ja henkisen etsintänsä. Melartinin tie ei ollut helppo: hän sairasteli paljon eikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa sopinut tuolloisen musiikkielämän korostamaan maskuliiniseen arvomaailmaan. Silti hän uskoi loppuun asti hyvyyden voimaan ja musiikin kykyyn viedä kuulijansa kohti korkeuksia. Kirjoittaja FT, MuM, dosentti Tuire Ranta-Meyer on musiikkitieteilijä, joka on toiminut pitkään kulttuurialan johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän on Metropolian yliopettaja.