Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • From talented musician to whole child : leaders’ perspectives on caring for gifted students in specialist music programmes
    López-Íñiguez, Guadalupe; McPherson, Gary Edward (Cambridge University Press, 2026)
    Lehtiartikkeli
    This study investigates how institutional leaders internationally balance care ethics and excellence within specialist programmes for children gifted for music. Such programmes are offered worldwide, ranging from traditional conservatoire institutions through to highly selective programmes in public and private schools. Eighty-one programme leaders from 68 institutions across 25 countries or states responded to a survey about how they support gifted young students within their music programmes. Comments were coded according to: (1) the programme itself; (2) inter-personal interactions and communication among teachers, students, parents and the community and (3) intra-personal elements focused on the student. Several challenges, imbalances and opportunities related to caring for gifted music students are discussed, highlighting a paradox between providing care for gifted students and the pressure placed upon them.
  • Artpreneurship as an Adaptive Career Identity : A Social Cognitive Approach to Multi-Role Career Management in Music
    Piirainen, Jussi-Pekka (Aalto-yliopisto, 2026)
    Lehtiartikkeli
    This article examines multi-role music careers, focusing on the dual identity of artist and entrepreneur. Although entrepreneurial activity is common in music careers, many musicians experience tension between their artistic and entrepreneurial roles, feeling reluctant to identify as entrepreneurs. To address this, the article discusses the concept of artpreneurship as an adaptive career identity that dynamically integrates artistic and entrepreneurial roles. Drawing on role theory and the social cognitive career theory career self-management model, a multi-role career management framework is proposed. This article contributes to the fields of music career development and arts entrepreneurship, providing a foundation for future research.
  • Äänet joita ei haluttu kuulla : kriittinen katsaus 1800-luvun suomalaiseen kuoromusiikin historiankirjoitukseen
    Ylivuori, Sakari
    Sibelius-Akatemian julkaisuja : 36 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Kirja
    Miksi suomalaisen kuorolaulun historia näyttää sellaiselta kuin se näyttää? Mitä on jäänyt kertomatta? Sakari Ylivuori tarkastelee kriittisesti 1800-luvun suomalaisen kuoromusiikin historiankirjoitusta ja sen taustalla vaikuttaneita oletuksia. Kirja paljastaa, kuinka nykyisten kuorojen identiteettiprojektit, kansalliset kertomukset ja institutionaaliset jatkuvuudet ovat muovanneet kuvaamme menneisyydestä usein sulkien näkyvistä naisten ja muiden tarinaan huonosti sopineiden toimijoiden merkityksen. Kolmen esseen kautta teos avaa uusia näkökulmia maamme nykyaikaisen kuorolaulun varhaisvaiheisiin, haastaa vakiintuneita käsityksiä. Samalla kirja osoittaa, kuinka paljonsuomalaisen kuoromusiikin 1800-luvusta on vielä tutkimatta.
  • Soittajan musiikkianalyyttinen näkökulma Jukka Tiensuun soolokitarateokseen Drang
    Myllärinen, Jyrki
    EST-julkaisusarja : 95 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (tohtori)
    Tutkielmani käsittelee Jukka Tiensuun vuonna 1998 säveltämää soolokitarateosta Drang. Lähestyn teosta esittäjän näkökulmasta, ja tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää kappaleen muotoa kannattelevia mekanismeja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseni analyyttisessä osiossa tutkin teoksen ymmärtämisen kannalta keskeisiä rakennetasoja: säveltaso-organisaatiota, motiivista ulottuvuutta, tekstuureita, musiikin rytmistä tasoa ja muodon jäsentymiseen kytkeytyviä ilmiöitä. Ensimmäinen luku, johdanto, käsittelee tutkimukseni taustoja sekä omaa näkökulmaani teokseen. Toisessa luvussa käsittelen tutkimukseni teoreettista viitekehystä. Musiikin kannatteleman semioottisen merkityksen analysoimisessa hyödynnän virtuaalista toimijuutta käsittelevää tutkimusta sekä kognitiivista metaforateoriaa. Drangin muodon jäsentymistä koskevassa analyysissäni hyödynnän musiikin segmentaatiota ja huippukohtaisuutta käsitteleviä teorioita. Abstraktin tason rakenteellisia kytköksiä kartoittaessani sovellan paikoitellen joukkoteorian käsitteistöä. Kolmannessa luvussa siirrytään tutkimukseni analyyttiseen osioon, jonka aloitan tarkastelemalla teoksen dramaturgista kokonaiskaarrosta kannattelevan abstraktin idean merkitystä. Tämän jälkeen analysoin kappaleen alun ja lopun polarisoituneen vastakkainasettelun dramaturgista merkitystä. Neljäs luku käsittelee motiiviseksi perushahmoksi kutsumaani rytmistä elettä ja sen teoksessa kannattelemia funktioita sekä motiivisen perushahmon tekstuurisuuteen johtavaa kehityskaarta, jota lähestyn enteilevyydestä jälkikaiunomaisuuteen johtavan teoreettisen mallin valossa. Viides luku käsittelee teoksen tekstuurista tasoa ja tekstuurien muotoa jäsentävää funktiota. Kuudennessa luvussa analysoin teoksen rytmisellä tasolla esiintyvää kehityskaarta ja sen merkitystä kokonaisdramaturgiassa. Seitsemäs luku käsittelee muodon jakautumista. Tässä luvussa esitän näkemykseni kokonaismuodon jakautumisesta suppeampiin muotoyksiköihin, taitteisiin. Taitejakoa koskevan tekstin yhteydessä esitän myös tulkintani teoksen kerronnallisesta kaarroksesta, jossa motiiviselle perushahmolle rakentuvat tekstuurit ja säveltoistolle perustuvat tekstuurit käyvät virtuaalista kamppailua musiikillisesta valta-asemasta ja lopullisesta voitosta. Kahdeksas luku on yhteenveto, jossa esittelen tutkimukseni johtopäätöksiä ja kerron, kuinka tutkielmani kytkeytyy jatkotutkintoprojektini muodostamaan kokonaisuuteen.
  • Racial loneliness : learning what shapes belonging
    Williams, Edit (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    In this thesis, I explore how Nordic theatre education affects POC students’ sense of belonging and their artistic development within its walls. It is based on theories of whiteness, tokenism, representation, and racial loneliness, as a key starting point, since this concept helped me understand and put words to many of the experiences and questions that have shaped this thesis. The materials I chose to work through are mainly articles, previous theses, a questionnaire with current and former POC students, and my own reflections. The methods used are questionnaire analysis, reading of research and artistic material, comparison between institutions, and personal reflections. Through these materials and methods, I examine how educational theatre institutions speak about diversity compared to their efforts to advance it, how their structures and artistic choices affect POC students, and what kinds of change might be needed. This thesis shows that, even though theatre institutions often describe themselves as diverse and inclusive, their structures, teaching methods, and artistic references can still reproduce a sense of distance from the education itself, thereby creating racial loneliness. It also points to a clear gap between institutional ideals and lived experience, something I recognise in both my own experience and in the responses of other students. The relevance of this thesis lies in showing that meaningful inclusion in theatre education requires more than diversity in numbers; it also requires changes in structures and teaching methods. So the question is, what would real inclusion actually require?