tulokset
Rajaa hakua
Taju
Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.
Kokoelmat
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
- Aineistot ovat käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla kirjautuneille.
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
- Aineistot ovat käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla kirjautuneille.
- Aineistot ovat käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
Viimeksi tallennetut
Taidemusiikin ja luonnon kosketuskohtia
Huttunen, Matti (toim.); Sumelius-Lindblom, Eveliina (toim.)
Sibelius-Akatemian julkaisuja : 33 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Sibelius-Akatemian julkaisuja : 33 (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Mikä on elektronisen musiikin suhde luontoon? Miten pastoraali-idylli ilmenee modernin ajan musiikissa? Millä tavalla ilmastonmuutos kohtaa musiikin? Luonnon ja musiikin kytkökset ovat saaneet historian kuluessa vaihtuvia merkityksiä, ja näillä kytköksillä on luontokeskustelussa oma arvonsa ja roolinsa.
Tämä teos on kokoelma Musiikkia ja filosofiaa -luentokonserttisarjassa vuosina 2011–23 mukana olleiden taiteilijoiden ja tutkijoiden kirjoituksia. Tekstityypit vaihtelevat puheenvuoroista erityyppisiin tutkimusartikkeleihin, ja luontokysymys esiintyy niissä mitä moninaisimpana tarkastelukohteena.
Kirjoittajat käsittelevät nykyisin paljon esillä olevia ilmaston ja luonnonsuojelun kysymyksiä, jotka saavat rinnalleen musiikintutkimuksen, aatehistorian ja taidefilosofian näkökulmia.
Sonic Experimentalism in the Practice of Conducting : Sound Sticks and Magic Wands, or Expansion of Practice?
Clarke, Majella (MIT Press, 2025)
The sonic baton is a novel intelligent instrument that expands the practice of conducting by sonifying conductor gestures, with or without an ensemble. This paper reviews related sonic baton technologies developed over the past two decades before it introduces the sonic baton, an intelligent instrument using neural audio synthesis with Realtime Audio Variational autoEncoder (RAVE) models, applying practice-research in a series of performance experiments. These experiments highlight the baton’s potential for diverse sonic expressions. Reflections on performances reveal unique opportunities for conductors, ensembles, and composers. paper concludes that artificial intelligence can significantly expand conducting practices and augment musical ensembles’ sonic expressions, reinforcing the emergence of a new music-science paradigm.
I can go anywhere in the world and I will understand my peers like just playing together and like sharing music and it’s so beautiful
Baski, Saula (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-07-31)
Tämän maisteritutkielman tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin musiikki ja musiikkikasvatus voivat tukea kulttuuri-identiteetin kehittymistä kulttuuritaustaltaan moninaisilla musiikin korkeakouluopiskelijoilla. Tutkimuksessani tarkastelin, minkälaisen suhteen kulttuuritaustaltaan moninaiset musiikinopiskelijat ovat luoneet musiikkiin ja musiikkikasvatukseen läpi elämänsä, ja minkälainen merkitys musiikilla ja musiikkikasvatuksella on ollut heidän kulttuuri-identiteettinsä rakentumisessa. Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, minkälaisia yhteenkuuluvuuden tunteita musiikki ja musiikkikasvatus on tarjonnut, ja minkälaista on ollut sopeutua uuteen maahan ja kulttuuriin erityisesti musiikin korkeakouluopinnoissa. Tutkimuskysymykseni olivat:
1. Mitä haastateltavat kertovat kokemuksistaan liittyen musiikkiin ja musiikkikasvatukseen omassa synnyinmaassaan?
2. Millaisia kulttuurisen identiteetin piirteitä haastateltavien kertomuksista ilmenee ja miten musiikki ja musiikkikasvatus näyttäytyvät niissä?
Keskeisimpinä käsitteinä tutkimuksessani oli kulttuuri-identiteetin käsite, jossa esiin nousi erityisesti yhteenkuuluvuus johonkin ryhmään esimerkiksi yhteisen kulttuurin ja jaettujen arvojen myötä. Avasin myös kansallisen identiteetin käsitettä, joka liittyy vahvasti myös kulttuuri-identiteettiin. Näiden lisäksi käsittelin kansainvälisten ihmisten osuutta koko väestössä Suomessa ja minkälaisia haasteita kulttuuritaustaltaan moninaiset ihmiset ovat voineet kohdata muuttaessaan vieraaseen maahan.
Toteutin tutkimuksen narratiivisella haastattelulla, johon osallistui taustaltaan moninaisia, Suomessa opiskelevia musiikin korkeakouluopiskelijoita. Tutkimusaineistoa analysoin sekä narratiivien analyysillä että narratiivisella analyysillä, jossa avasin haastateltavien kertomuksia ja etsin kertomuksista musiikin ja kulttuuri-identiteetin yhtymäkohtia. Tutkimustuloksissa nousi erityisesti esiin musiikin yhteys yhteenkuuluvuuden tunteeseen, joka on tärkeä osa kulttuuri-identiteettiä. Lisäksi opettajan ja yhteisen ymmärretyn kielen merkitys korostui sopeutumisessa uuteen opiskeluympäristöön.
Musiikin ollessa hyvin kansainvälinen ala, on tärkeää ymmärtää kulttuurista moninaisuutta sekä musiikin ammattiopinnoissa että perusopetuksen musiikinopetuksessa. Pedagogisesta näkökulmasta tarkastellen opettajan rooli opiskelijan identiteetin rakentumisessa voi olla hyvin merkittävä ja kriittinen alati kulttuurisesti monimuotoisemmassa yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi laajentaa koskemaan useampia kulttuuritaustaltaan moni- naisia henkilöitä, esimerkiksi muiden alojen opiskelijoita tai opettajia, ja tutkia heidän kokemuksiaan kulttuuri-identiteetin ja musiikin välisestä suhteesta.
Buddhalaisuus Juha T. Koskisen teoksessa Dream Transmission (2019) : Esittäjän ja yleisön näkemyksiä suomalaisessa ja japanilaisessa kontekstissa
Näätänen, Reetta (Suomen musiikkitieteellinen seura, 2025)
Composer Juha T. Koskinen’s (b. 1972) composition Dream Transmission for solo clarinet and electronics was premiered at the Kuhmo Chamber Music Festival in 2019 by clarinetist Lauri Sallinen, who commissioned the work. The composition, representing Western and Finnish classical concert music tradition, draws a strong influence from Japanese Buddhism, like the shōmyō (Buddhist chanting) and includes reciting mantras as well as physical gestures, such as sitting in a kneeling position (seiza) and hand signs (mudra). Besides the Japanese influence, it also uses other culturally and geographically marked source material, such as a German lullaby and sounds of the Finnish sauna.
In this article, I combine cultural music analysis, close reading, and performance studies to examine the piece from the perspective of a performing musician, critical music analyst, and researcher of East Asian cultures, in order to draw attention to cultural sensitivity in music. The main research question is: How are the cultural traits of Japanese Buddhism represented in Dream Transmission, and what kinds of problems do these cross-cultural representations create from the perspective of cultural sensitivity and the social responsibility of the performer? I performed Dream Transmission in five concerts during 2023 and 2024 in Finland and Japan. In connection with these performances, the audiences’ reactions were investigated using a semi-structured questionnaire. I examined how Finnish and Japanese audiences received the performances, how they perceived the cultural connotations of the work, and how the composer’s aims were transmitted to the listeners. The composer’s perspective and background of the work were explored through interviews. I reflect on how much a non-Buddhist performer should familiarize themselves with the Buddhist content before performing the work, how much information of cultural contextualization should be given to the audience, and in which way, in a concert situation. By analyzing the complexity of the cultural layers of all the elements used in the work, as well as the audience reception, I argue that culturally connected materials should be communicated more openly to the audience. Source references in the score with cultural contextualization could benefit the performer to produce a more culturally informed performance, as Western classical music tradition often draws inspiration from non-European cultures.
Predika utan ord: teologiska budksap i två orgelverk av J.S. Bach
Stålhammar, Lucas (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
Kan man gestalta teologi i musik? Kyrkomusiker spelar ofta musik som ska frambära ett teologiskt budskap i form av psalmer. Väldigt ofta spelas bara det som står i koralboken. Det är funktionellt, men jag tror att man kan göra så mycket mer. I detta skriftliga arbete undersöker jag hur man kan ta inspiration från J.S. Bachs orgelmusik och använda musikaliska motiv med betydelsebärande teologiskt budskap i sitt liturgiska orgelspel. Jag analyserar först Bachs Preludium och fuga i D-dur, BWV 532 och Preludium och fuga i h-moll, BWV 544 genom att koppla ihop musiken med bibeltexter och affekter samt retoriska grepp som han använder. Detta leder fram till att jag nämner några förslag på var och hur man kan använda motiv från Bachs musik vid olika moment i gudstjänsten. Det är något som är lätt att få in i förspel till psalmer eller olika typer av improvisationer.