Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Sävelten voima ja sitkeys : Musiikki politiikan välineenä ja kohteena
    Grönholm, Pertti; Kilpiö, Kaarina; Mikkonen, Simo
    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia : 1511 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2026)
    Kirja
    Kokoomateos kuvaa ja analysoi valikoitujen tapaustutkimusten kautta sitä, miten musiikki ja politiikka ovat historiallisesti toisiinsa kietoutuneita. Musiikki on liittynyt usein vahvasti yhteiskunnallisiin murroksiin, poliittisiin kamppailuihin, sotiin ja poliittiseen väkivaltaan mutta myös rauhallisiin muutoksiin. Musiikki on toiminut vallan välineenä, elänyt sensuurin ja hegemonioiden rajoittamana ja pukenut säveliksi ihmisten toivoa ja unelmia, kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tavoittelua. Ihmiset ovat musiikin kautta ilmaisseet arvojaan, tunteitaan ja identiteettiään sekä poliittisia sitoumuksiaan. Teoksen lähtökohtana on ajatus musiikista historiallisena ja yhteiskunnallisena voimana, joka voi sekä haastaa että ylläpitää valtaa ja vallitsevia arvoja. Yhtäältä musiikki on toiminut ylirajaisena muutosvoimana suurissa murroksissa ja vallankumouksissa. Toisaalta musiikin avulla on vakautettu yhteiskuntajärjestystä sekä tuettu hegemonioita ja valtaideologioita. Musiikilla on ollut konkreettista ja symbolista merkitystä esimerkiksi kansalaisoikeusliikkeissä, itsenäistyvien kansakuntien ja valtioiden pyrkimyksissä sekä rauhankysymyksissä. Musiikki on luonut uskoa tulevaisuuteen ja edistänyt uusia ideoita ja ajatuksia. Sävelten voima ja sitkeys käsittelee musiikkia, historiaa ja politiikkaa yhdessä, sellaisten ilmiöiden kautta, joissa musiikin voima näkyy niin musiikin tuotannossa ja käytössä kuin musiikin vastaanotossa ja merkityksissä. Teoksen toimittajat ja kirjoittajat kysyvät myös, millä tavoin musiikki itsessään voi toimia poliittisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen areenana. Musiikin yhteiskunnallisen ja poliittisen merkityksen historiallinen tutkimus on monitieteistä, ja siinä sovelletaan erilaisia lähestymistapoja, menetelmiä ja paradigmoja sekä ammennetaan käsitteitä ja menetelmiä esimerkiksi historiatieteistä, sosiologiasta, antropologiasta, etnologiasta, psykologiasta ja kieltentutkimuksesta. Teos pohtii, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia eri alojen yhdistämiseen liittyy ja voisiko monitieteinen lähestymistapa auttaa havaitsemaan jotain uutta musiikin, historian ja politiikan välisistä yhteyksistä. Samalla se kysyy, millaista alojen välinen vuorovaikutus voi tutkimuksen tasolla olla, ja pyrkii edistämään tätä vuoropuhelua. Kaikki musiikin ja musiikkielämän menneisyyttä tarkasteleva historiantutkimus pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan kohdettaan kontekstissaan eli ihmisyhteisöissä. Tässä teoksessa pidetään esillä myös kysymystä siitä, millä ehdoin ja miltä pohjalta tuon kontekstin poliittisuus määrittyy.
  • Ikääntyvän pianonsoitonopettajan kokemuksia : Tapaustutkimus työn vaatimuksista ja voimavaroista
    Kuusi, Tuire; Lähteenmäki, Jyrki (Suomen musiikkitieteellinen seura, 2026)
    Lehtiartikkeli
    This research aimed at studying job-related experiences of an aging piano teacher at a music institution. It used job demands and resources as a theoretical framework and applied case-study methodology to show a real example and interactions between experiences; as such it complemented earlier studies. As data, the study used four texts written by the teacher with a focus on ageing experiences. The data-driven analysis resulted in a five-level structure with demands and resources as the main themes, both divided into three categories (personal, society related, and institutional), and further into subcategories, classes, and units. Some results were similar to those found in earlier studies with schoolteachers (e.g. autonomy at work, possibility to support students, and support received from family as resources, and lack of collegial support, lack of knowledge about various types of learners, and curriculum change as demands). In addition, our study revealed a substantial amount of new information about experiences related to ageing, playing abilities, constant change, educational level of the worker, and power relations at work. The data was also rich in revealing the connections between the various aspects. We hope that this research opens discussions about ageing instrument teachers’ work conditions.
  • Yhteislaulun johtaminen : Yhteislaulun johtaminen kirkkomuusikon työssä
    Airas, Lilja (2025)
    Opinnäyte
    Yhteislaulun johtaminen on merkittävä osa kirkkomuusikon työtä. Tämän työn tavoitteena on lisätä kirkkomuusikon tietoutta omasta roolistaan yhteislaulun johtajana. Tutkimus- ja haastattelukysymysten runkona on toiminut kysymys ”Onko yhteislaulun säestäminen musiikin johtamista?” Itse työ kuitenkin vastaa kysymyksiin ”Mitä yhteislaulun johtaminen on?” ja ”Kenen tehtävä yhteislaulun johtaminen on?” Säestäjältä yhteislaulun johtaminen edellyttää riittävää soittotaitoa, taitoa musisoida yhdessä sekä oman johtajan-roolinsa tiedostamista. Esilaulajalta taas edellytetään rohkeutta käyttää omaa ääntään sekä selkeyttä omassa työskentelyssään. Kun yhteislaulun johtaminen tapahtuu yhteistyönä säestäjän ja esilaulajan välillä, on tärkeää, että henkilöiden välisestä roolijaosta vallitsee yhteisymmärrys. Yhteislaulutilanteista käytävä keskustelu ennen ja jälkeen tilanteen onkin yksi väline sujuvan yhteistyön kehittymiseen ja mahdollistumiseen. Johtamisen ohella on tärkeää, että yhteislaulun johtaja kykenee myös tukemaan laulajia ja siten mahdollistamaan onnistuneen yhteislaulutilanteen. Pohjimmiltaan yhteislaulun johtajan tehtävä onkin poistaa esteet yhdessä laulamiselta.
  • Kestävän liikkeen harjoittelua : tanssipedagogisia työkaluja ja näkökulmia kestävämpään aktivismiin
    Miettinen, Pääsky (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tutkin opinnäytetyössäni helsinkiläisen opiskelijalähtöisen Palestiina-aktivismin kehittämistä kestävämmäksi tanssipedagogisin keinoin. Työni perustana ovat omat kokemukseni aktivismista ja niiden pohjalta muotoutunut ajatus siitä, että kehollisuuden huomiointi ja pedagoginen ajattelu voisivat tukea aktivistien jaksamista ja aktivismin jatkumista. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten kehollisuutta voi huomioida paremmin opiskelijoiden Palestiina-aktivismissa? 2. Millaisia vaikutuksia kehollisuuden huomioinnilla on aktivistien toimintaan? Kyseessä on toimintatutkimus, jossa ”taistelevan tutkimuksen” hengessä suhtaudun tutkimukseen yhteiskunnallisesti osallistuvana ja osallistavana käytäntönä. Aineistooni kuuluu 17 tapahtumaa vuoden 2025 ajalta, joissa olen toiminut tanssipedagogina aktivismissa sekä kahdeksan osallistujien haastattelua. Olen ohjannut kehollisia harjoitteita, joiden tarkoituksena on ollut valmistaa toimintaan, pitää kehoa mukana toiminnan aikana tai palauttaa siitä, kolmessa eri yhteydessä: Uniarts Students for Palestine -ryhmän kokouksissa, Flash Demo Praktiikka -mielenosoitustyöpajoissa sekä koollekutsumani Dreaming Embodied Activism –tutkimusryhmän tapaamisissa. Teoreettisesti jatkan kriittisen, feministisen ja utooppisen pedagogiikan perinteitä painottaessani kehollisen tiedon ja läsnäolon merkitystä aktivistien toiminnassa ja pedagogiikan keskeistä roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa. Koska kehollisuuden huomiointi ei ole tutkimassani aktivismisissa vielä normi, sovellan työssäni kolmea eri mielikuvituksen merkitystä yhteiskunnalliselle muutokselle korostavaa näkökulmaa: radikaalia mielikuvitusta, utooppista pedagogiikkaa ja dekoloniaalista unelmointia. Tutkimuksessani ilmennyt keskeinen haaste on kokemus siitä, ettei kehollisuudelle löydy aikaa aktivismin kiireisessä ja voimakkaan tavoitekeskeisessä arjessa. Väitän, että ajan tekeminen kehollisuudelle on kuitenkin Palestiina-aktivismin pitkäjänteisen jatkumisen kannalta arvokasta, sillä aineistoni perusteella tietoinen kehollisuus vaikuttaa myönteisesti aktivistien yhdenkuuluvuudentunteeseen, motivaatioon ja turvallisuudentunteeseen. Nämä puolestaan syventävät aktivistien sitoutumista liikkeeseen. Ajan tekemisen helpottamiseksi ehdotan neljää käytännön työkalua: kehollisten harjoitteiden pitämistä kestoltaan lyhyinä, kehollisten käytäntöjen rutinoimista toiston kautta, kehollisuuden tutkimista ja kehittämistä aktivismin arkitoiminnasta erillisissä unelmointiin kannustavissa tiloissa sekä huomion suuntaamista siihen, että kehollisuus on jo täällä.
  • Kollegiaalista muutosvoimaa : Kohti kokonaisvaltaista musiikin hahmotustaitojen opetusta
    Närhinsalo, Hanne; Hannikainen, Anna; Paavola, Eeva-Lotta; Snåre, Miika; Judin, Petri; Tondeur, Heli (Musiikkiopisto Juvenalia, 2026)
    Kirja
    Tämä julkaisu on tuotettu Opetushallituksen tukeman Kollegiaalista MuhaVoimaa -hankkeen yhteydessä. Julkaisun tarkoituksena on vahvistaa opettajayhteistyötä sekä kehittää oppilaille merkityksellistä ja heidän muusikkouttaan rikastavaa musiikin hahmotustaitojen opetusta.