Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Challenging the salvation stories of music education: Adolescent music school students narrating their musical ecosystems
    Backer Johnsen, Hanna (Sage, 2026)
    Lehtiartikkeli
    Music education tends to portray marginalized students—for example those with foreign backgrounds or from low-income families—as needing to be “saved” by music education. While these stories are potentially helpful when securing funding and promoting socially driven initiatives as part of institutions’ inclusive aims, they simultaneously risk obscuring the complexities of meaningful music-making and overlook the lived experiences of the young people involved, thereby perpetuating structural inequities. This article addresses the question of inclusion from the perspective of students themselves by exploring adolescents’ experiences in Floora, a social innovation within the Basic Education in the Arts music system in Finland, providing access to regular instrumental tuition at music schools for children and young people who would not otherwise be able to participate due to socio-economic barriers. The empirical material has been generated through interviews with adolescents in Floora and analyzed through narrative inquiry. The findings articulate how students’ experiences of regular music tuition do not align with benevolent professional salvation stories. Rather, the findings point to the complexity of meanings given to music-making and instrumental learning, creating a whole ecosystem of social and musical encounters where agency can be achieved or challenged far beyond music schools. Recognizing the multiplicity of young people’s musical worlds and viewing these worlds as interconnected requires professional responsibility and genuine knowledge sharing among all involved, fostering the potential for social justice and more democratic practices within music schools.
  • Programming Innovation: Art Residencies as a Model for the Sustainable Revitalization of Artisan Knowledge
    Milutinovic, Lora (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    While often examined through heritage studies or ethnographic perspectives, artisanship remains insufficiently theorized within art management, even despite the sector's increasing alignment with contemporary cultural production and the creative industries. The central aim of this thesis is to explore how contemporary art Residencies can act as models for Revitalizing heritage-based artisanal knowledge by Integrating innovation within structured cultural programs. This research suggests that art management may contribute to the sustainable future of artisanship by presenting artisan practices as living, relevant and sustainable creative skills which are not only a viable expression of cultural identity. Furthermore, art management practices can place artisan creativity within the CCI, offering artisans visibility on markets (such as design and contemporary art fairs) which would be excluded if the skills were only viewed in terms of heritage management. Ultimately, this thesis concludes that art Residency features such as the presence of an on-site master artisan, interaction with materials and sites of creation, room for experimentation and experiential learning, artisan communities and even interdisciplinary dialogues contribute to the Sustainability of artisan knowledge. Material, as proven to be the main axis of Theoretical investigations of artisanship - both past and present, as well as a crucial consideration for many artisans is Suggested as a conceptual point for planning art Residencies aimed at Revitalizing artisanship.
  • Refleksiivinen temaattinen analyysi kerronnallisen lääketieteen lukupiiritutkimuksessa
    Renko, Elina; Valtonen, Jussi
    Tietolipas : 304 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2026)
    Kirjan osa
    Tässä luvussa käsitellään lukemisen psykologisen tutkimuksen laadullisia menetelmiä. Miten tutkija voi ottaa huomioon lukukokemusten monimerkityksisyyden, yksilöllisyyden, paikallisuuden ja sosiaaliset ulottuvuudet? Esimerkkinä tutkimusmenetelmästä toimii refleksiivinen temaattinen analyysi, jota kirjoittajat ovat hyödyntäneet omassa tutkimuksessaan kerronnallisen lääketieteen lukupiiri- ja kirjoittamisryhmien parissa.
  • Määrälliset menetelmät lukemisen psykologisessa tutkimuksessa
    Valtonen, Jussi; Renko, Elina
    Tietolipas : 304 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2026)
    Kirjan osa
    Lukemiseen tarvittavia tiedonkäsittelyprosesseja on tutkittu kognitiivisessa psykologiassa erityisesti 1970-luvulta lähtien. Tässä luvussa esitellään määrällisiä kokeellisia menetelmiä, joilla lukemiseen tarvittavia kognitiivisia perusprosesseja on tarkasteltu sekä aivovauriopotilailla että terveillä koehenkilöillä. Luvussa käsitellään lyhyesti myös määrällisiä menetelmiä, joilla kaunokirjallisuuden vaikutuksia sosiaaliseen kognitioon ja toisten mielenliikkeiden ymmärtämiseen on alettu tutkia.
  • Kantaatin säveltäminen - Ideasta valmiiksi teokseksi
    Koskimäki, Lauri (2026)
    Opinnäyte
    Sävelsin Kuopion ja ympäristön Rauhanyhdistyksen 90-vuotisjuhlaan kantaatin Myös isämme uskoivat ennen. Käsittelen projektin kirjallisessa työssä sen eri vaiheita ideasta valmiiksi teokseksi. Projektin pääpaino on säveltämisessä. Sen aloitin huolellisella suunnittelulla vuoden 2024 lopussa ja teos valmistui elokuussa 2025. Sävellysprojekti kesti noin vuoden ajan. Kirjallisessa työssä käsittelen myös kantaatin esittämistä ja äänittämistä sekä analysoin projektista saamaani palautetta. Palautetta olen kerännyt kyselylomakkeilla kuorolaisilta, orkesterimuusikoilta, lapsikuorolta sekä 90-vuotisjuhlan vierailta. Aloittaessani säveltämään kantaattia olin monen uuden asian edessä. Ennen tätä projektia olen säveltänyt ja sovittanut vain pieniä teoksia pienille kokoonpanoille, joten mittaluokassaan kantaatti oli minulle uusi ovi maailmaan, johon olin jo kauan halunnut päästä. Orkesterisoittimille en ollut säveltänyt lainkaan aiemmin, joten se täytyi opetella alusta asti tämän projektin sisällä. Intoa tarttua työhön oli paljon. Hankin tietoa muun muassa kantaatin määrittämiseen, orkesterisoitinten sävellyksellisiin ominaisuuksiin ja tekijänoikeusasioihin internetistä. Projekti vahvisti minua säveltäjänä ja muusikkona sekä antoi valmiuksia säveltää ja toteuttaa laajoja kirkkomusiikkiteoksia. Kirjallinen työ avaa seikkaperäisesti säveltämisen taustaa ja eri vaiheita tarjoten yhdenlaisen mallin laajan sävellyksen rakennuspalikoista.