Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Artificial intelligence in Finnish art museums : current applications, implementation conditions and future directions
    Correia, Márcia (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    This thesis explores how Artificial Intelligence (AI) is currently being used in Finnish art museums and analyses the factors shaping its implementation, with particular attention to associated needs and challenges. Conducted between August 2025 and March 2026, the research uses a qualitative, exploratory multiple-case study design involving museum professionals from seven major Finnish art museums: EMMA – Espoo Museum of Modern Art, Finnish National Gallery, Helsinki Art Museum, Lahti Museum of Visual Arts Malva, Sara Hildén Art Museum, Tampere Art Museum and Turku Art Museum. The research combines a review of current AI applications through publicly available materials with interviews and email correspondence with museum professionals. The data were analysed thematically, forming the basis for an empirically grounded framework that helps explain current approaches to AI adoption in the art museum sector. The findings indicate that AI adoption in Finnish art museums is still at an early stage and is mainly oriented towards operational uses. In most cases, AI is being used through informal, staff-led experimentation rather than being coordinated through an institutional strategy. This reflects not only the absence of formal internal AI governance structures, but also constraints related to resources, expertise and the broader social and policy context surrounding AI. At the same time, this thesis argues that art museums are not only well placed to engage critically with AI as a force changing culture and society but also have a responsibility to develop opportunities for critical engagement with its implications through exhibitions, public programmes, and participatory initiatives. Overall, this thesis offers an empirical overview of how AI is currently being adopted in Finnish art museums and provides a conceptual framework for understanding how it may be approached responsibly within the sector.
  • Musiikkikasvattaja musiikillisten kolmansien tilojen rakentajana interkulttuurisissa ympäristöissä
    Arjas, Aukusti (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaisia musiikillisia kolmansia tiloja kolme musiikkikasvattajaa kuvailee rakentavansa interkulttuurisissa ympäristöissä. Kolmas tila tässä tutkielmassa pohjautuu Katja Thomsonin määritelmään musiikillisesta kolmannesta tilasta, joka tarjoaa kriittisen näkökulman jaetun ja luodun musiikillisen tilan tarkasteluun. Tutkimuskysymykseni oli, millaisia musiikillisia kolmansia tiloja haastateltavat kuvailevat rakentavansa interkulttuurisissa ympäristöissä. Tutkielmassani tarkasteltavan ilmiön taustana ja kontekstina toimivat interkulttuuriset ympäristöt ja näkökulmana niille interkulttuurinen humiliteetti. Interkulttuurisuus on myönteinen tapa tarkastella kulttuuridiversiteettiä, jossa ihmiset halutaan nähdä yksilöinä eikä pelkistetysti jonkin kulttuurin edustajina. Interkulttuurinen humiliteetti on puolestaan näkökulma interkulttuurisissa ympäristöissä toimimiseen, jossa painotus on oppimisessa tietämisen sijaan. Suhteutin haastateltavien toimintaa musiikillisen kolmannen tilan teoriaan, jossa tarkastellaan kriittisesti luotuja sosiaalisia tiloja. Musiikillisen kolmannen tilan teoria perustuu Edward Sojan spatiaaliseen trialektiikkaan ja spatiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä Homi Bhabhan kulttuurisen eroavaisuuden ja kolmannen tilan teorioihin. Tutkimukseni oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineiston tuotin kolmella puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla. Haastateltavat olivat ammatissa toimivia musiikkipedagogeja ja muusikkoja, jotka ovat toimineen osana työtään interkulttuurisissa ympäristöissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Aineiston analyysin tein teemoittelemalla. Tutkimustulokseni osoittavat, että vaikka haastateltavien musiikillisen toiminnan ympäristöt ovat olleet hyvinkin erilaisia, nöyrä ja utelias asenne oli kaikilla lähtökohtana heidän kuvailemissa musiikillisissa kolmansissa tiloissa. Haastateltavat eivät halunneet tehdä oletuksia ihmisten kulttuuritaustojen perusteella vaan kokivat vastavuoroisen oppimisen keskeiseksi omassa työssään. Pohdinnat ympäröivästä yhteiskunnasta, hierarkioista ja kolonialismin historiasta tulivat esiin haastateltavien pohdinnoissa.
  • Sukupuolittunut musiikillinen toimijuus : instrumenttien sukupuolittumisen yhteys oppilaiden musiikilliseen toimijuuteen musiikinopettajan näkökulmasta yläkoulussa ja lukiossa
    Hellsten, Emilia (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-03-09)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tutkielmani tarkastelee musiikillisen toimijuuden sukupuolittuneisuutta yläkoulun ja lukion musiikinopettajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksiään siitä, miten instrumenttien sukupuolittuneisuus ja muut sukupuolittuneet käytännöt näkyvät musiikintunnilla ja miten ne ovat yhteydessä musiikillisen toimijuuden toteutumiseen. Tavoitteena oli myös selvittää, millaiset asiat lisäävät tai vähentävät oppilaiden musiikillisen toimijuuden sukupuolittuneisuutta ja miten yhdenvertaista osallistumista edistetään. Taustalla vaikutti halu edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta musiikkikasvatuksessa. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten instrumenttien sukupuolittuminen näkyy musiikintunneilla haastateltavien mukaan? 2. Mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät oppilaiden musiikillisen toimijuuden sukupuolittuneisuutta ja edistävät yhdenvertaista osallistumista? Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui useasta keskeisestä käsitteestä, joita olivat musiikillinen toimijuus, sukupuolittunut toimijuus sekä toimijuus yleisesti, sukupuoli, instrumenttien sukupuolittuminen sekä muut musiikkikasvatuksen sukupuolittuneet käytännöt. Tutkimuksen aineisto tuotettiin haastattelemalla kolmea yläkoulussa ja lukiossa tai yhteiskoulussa työskentelevää musiikinopettajaa. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Tutkimustulokset vahvistivat instrumenttien sukupuolittuneisuuden näkyvän musiikinluokassa edelleen. Rummut ja lyömäsoittimet nähtiin enemmän poikien soittimina ja laulaminen tyttöjen instrumenttina. Sukupuolittuneisuus näyttää kuitenkin olevan vähentynyt verrattuna esimerkiksi 2010-lukuun. Instrumenttien sukupuolittuneeseen jakautumiseen opettajat vaikuttivat jakamalla instrumentteja varsinkin aluksi itse niin, että kaikki soittivat vuorollaan kaikkea. Musiikinopettajien oman toiminnan tiedostavuus ja reflektointi auttoivat vähentämään sukupuolittuneisuutta. Opettajat pyrkivät hyödyntämään monipuolisia ohjelmistovalintoja ja roolimalleja. Musiikillista toimijuutta edistivät muun muassa kannustus, motivoiminen ja hyvä ryhmädynamiikka. Hyvä ryhmädynamiikka antoi oppilaille enemmän vapauksia tehdä erilaisia asioita, kun ikäviä kommentteja ei tarvinnut pelätä. Sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta on tärkeää tutkia musiikkikasvatuksessa, sillä esimerkiksi instrumenttien sukupuolittuneisuus on pysynyt samankaltaisena jo yli neljäkymmentä vuotta. Keinoja sukupuolittuneisuuden tasaamiseksi musiikinopetuksessa voidaan löytää monipuolisen tutkimuksen ja siitä syntyvien toimivien käytäntöjen avulla. Musiikillisen toimijuuden sukupuolittuneisuutta musiikinopetuksessa olisi tärkeää tutkia tulevaisuudessa oppilaiden tai opiskelijoiden näkökulmasta haastattelujen ja oppituntien havainnoimisen avulla.
  • “We’re just Steiner and we do our own thing” : Steiner Fest as a case study of event-based community building and identity negotiation in a context shaped by outsider perceptions
    Boullenger, Leia (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-04-17)
    Opinnäyte (maisteri)
    This thesis examines how Steiner Fest, an event organized for students at Finnish Steiner high schools, contributes to community building and identity in a context shaped by existing perceptions of Steiner education. While event studies have widely explored how events foster belonging, community, and social cohesion, and increasingly acknowledged that event settings are not socially neutral, less attention has been given to how identity is negotiated in event contexts shaped by external stereotypes and socially imposed meanings. This study addresses that gap through a qualitative case study of Steiner Fest. The empirical material consists of six semi-structured interviews with event founders, school representatives, students, and an alumnus connected to one Finnish Steiner school. The study takes an interpretive approach and combines perspectives from event studies with sociological theories of identity, stigma, and labeling. The findings indicate that Steiner Fest contributes to community building and sense of community as part of the school’s broader investment in social connection and shared experience. Participants described the event as strengthening relationships, lowering social thresholds, and creating a recurring collective focus that extended beyond the event itself through anticipation, memory, and continuity. At the same time, the event also mattered in relation to identity and external perception by giving students a concrete and socially credible reference point through which to explain the school to outsiders, while also making it easier to identify with the school in more positive ways. The thesis contributes to event research by showing the value of examining the social impacts of events in relation not only to community and belonging, but also to identity, external perception, and broader social context.
  • Does digitalisation democratise opera? : audience engagement and diversity at the Bavarian State Opera
    Babić, Filip (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    This thesis examines the impact of digitalisation on audience engagement at the Bavarian State Opera, a major publicly funded opera house that has actively developed digital initiatives since 2021. Drawing on four expert interviews with internal and external actors involved in the institution's digital development, complemented by document analysis and digital platform review, the study investigates how digital tools shape access, diversity, and audience engagement in a classical music institution. The research follows a qualitative, interpretive single-case study design, with data analysed through thematic coding across three analytical categories: institutional context, digital initiatives, and audience engagement. The findings show that digitalisation has expanded informational and opportunity access, reaching geographically distant and mobility-restricted audiences, and lowering barriers for younger visitors through subsidised digital platforms. However, the socio-economic and cultural composition of the physically attending audience has not changed significantly. The study identifies several structural conditions that constrain what digital transformation can achieve, including governance lag, capacity and infrastructure deficits, and the economic model of publicly funded opera. These conditions shape the processes of technology adoption, measurement, and strategy implementation, and ultimately determine the outcomes of the digital investment. The study further examines the technoideological positioning of the institution in relation to AI adoption, the structural loyalty crisis facing the whole sector, and the implications of digital leadership literacy for sustained institutional transformation. The BSO is analysed as a best-case scenario, and its findings are considered in relation to the broader performing arts sector. The thesis concludes that digitalisation is a necessary but insufficient condition for audience democratisation in opera. Structural change at the level of funding models, governance frameworks, and cultural policy, is required to address what digital strategy alone cannot deliver.