Rajaa hakua

 
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

Teacher nonverbal immediacy : a validation study of the TeNOI observation scale
Toivanen, Tapio; Seppänen, Sirke; Pöysä, Sanni; Pakarinen, Eija; Lerkkanen, Marja-Kristiina (Taylor & Francis, 2025)
Lehtiartikkeli
Nonverbal immediacy has proved to be an effective communication tool in fostering student-teacher relationships. The present study aims to validate the Teacher Nonverbal Immediacy (TeNOI) observation scale in a sample of 58 teachers and their students (n = 1,124) in lower secondary schools. Teacher emotional support and student engagement were rated from video recordings, using the Classroom Assessment Scoring System-Secondary (CLASS-S). In addition, students’ experiences of situational engagement were measured at the end of each lesson. Confirmatory factor analysis confirmed TeNOI’s 5-factor measurement model as satisfactory. The five factors are physical proximity, body orientation, positive head postures and smiling, eye contact and gaze, and vocal variety. Teacher nonverbal immediacy was positively associated with teacher emotional support and student engagement. Physical proximity and body orientation were positively associated with students’ situational emotional engagement. The results suggest that TeNOI is a reliable and valid instrument for investigating teachers’ nonverbal behavior in the classroom.
Improvisation based on Yoga Listening Practices and Philosophies
Melisa, Yıldırım (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-11-03)
Opinnäyte (maisteri)
This research endeavours to reveal the transformative potential of artistic creativity by combining musical improvisation and yoga-based embodied listening practices. The study incorporates three listening practices: humming and self-observation, listening only with the right ear, and listening to the space within the heart. The effects of these experiments are documented in a journal and recorded as audio files. In addition to improvisation as a musical practice and embodied listening, this research also considers how yoga, - which has become an important part of Indian culture over the centuries with its roots in Vedic culture - can shape artistic identity through its philosophical understanding of sound, and its perspectives on the human body as a cosmos. The research emphasizes subjects such as the healing power of humming, chakra energy, collective consciousness, energetic centers of consciousness in the human body and their potential role in transforming the artist's identity. The thoughts and experiences in this research are personal, but the content of this article has been written based on these experiences as an attempt to present visions for global musicians to transition their musicianship into a more universal form, and to pose multifaceted questions to the reader. This paper draws attention to different improvisation techniques makam terminology and explores existing literature to open innovative doors based on holistic experience. The findings reveal the vibrant and energetic connections between the effects of music and vibrations on human life and the body, and the various philosophies that nourish the artist's identity and expression. This thesis encourages improvisation as a form of existence to establish deep spiritual connections with experiences from the past and present. Highlighting dimensions of music that are unnoticeable due to existing industrial structures and education models, the most importantly, esoteric knowledge of the body, inviting the reader to be open-minded for all sonic possibilities.
Liikkuvaa ja lähes liikkumatonta kuvaa mäntyjen kanssa : Miten kohdata puu subjektina?
Arlander, Annette (Lähikuva-yhdistys ry, 2025)
Lehtiartikkeli
Taiteellisessa tutkimushankkeessani Miettii mäntyjen kanssa (2022–2024) olen lähestynyt yksittäisiä puita, etsinyt erilaisia tapoja esiintyä kameralle yhdessä niiden, heidän kanssaan, ja laatinut näistä kohtaamisista videoteoksia. Työskentelyni perustuu kokemuksiini aiemmista hankkeista Esiintyä kasvien kanssa (2017–2019) ja Kohtaamisia huomattavien ja huomaamattomien puiden kanssa (2020–2021), joiden lähtökohtana olivat muun muassa Michael Marderin dekonstruktiosta vaikutteita saanut ajattelu, Rosi Braidottin posthumanistinen kritiikki ja Val Plumwoodin ekofeminismi. Tässä hankkeessa olen yrittänyt lähestyä mäntyjä ja miettiä niiden kanssa vailla tarkempaa tutkimussuunnitelmaa tai teoreettista viitekehystä, käytäntö edellä. Artikkelissa kytken kokemukseni liikkuvan kuvan piirissä käytyihin keskusteluihin performanssidokumentoinnin, omakuvaelokuvan, ekoelokuvan ja videoesseen kautta. Esittelen performanssin pohjalta kehittämäni kaksi lähestymistapaa, joiden avulla olen pyrkinyt kohtaamaan puut subjekteina: yhtäältä vuoden mittaiset karkeat intervallikuvaukset ja toisaalta puiden reaaliaikainen puhutteleminen. Käytän esimerkkinä näistä työtavoista kahden Kaivopuistossa Helsingissä kasvavan männyn kanssa vuonna 2022 toteuttamiani teoksia, With the Pine in Kaivopuisto Park (ja sen variaatiot) ja With the Reclining Pine 1–12. Pohdin myös missä määrin näiden tekniikoiden avulla on mahdollista todella kohdata puut subjekteina.
Pondering with Contorta Pines : Towards Post-humanist Approaches in Performance as Research
Arlander, Annette (Teatterintutkimuksen seura, 2025)
Lehtiartikkeli
Tässä tekstissä tarkastelen mahdollisuutta lähestyä esitystä tutkimuksena posthumanistisesta näkökulmasta kolmen esimerkin kautta Reykjavikista, Islannista, jossa esiinnyin kontortamäntyjen kanssa Öskjuhlíðin kukkulalla vuonna 2022. Tukeudun Craig Holdregen kasvatukselliseen näkemykseen kasveista kontekstin ja muutoksen opettajina, John Hartiganin etnografiseen sovellukseen Holdregen ajatuksista sekä filosofien Michael Marderin ja Emanuele Coccian pohdintoihin kasvien ja paikan erityisestä suhteesta. Näiden pohjalta palaan teatterihistorioitsija Bruce McConachien ehdotukseen esityksen vaikutuksista ja pohdin mahdollisuutta palauttaa mielikuvituksellisesti toimijuus ei-inhimillisille olioille puhumalla niille sekä kontekstiin ja prosessiin keskittymistä esityksenä tehtävässä tutkimuksessa. In this text I discuss the possibility of a post-humanist approach to performance as research with the help of three examples from Reykjavik, Iceland, where I performed with some Contorta pines on Öskjuhlid hill in 2022. Drawing on the pedagogical vision of Craig Holdrege concerning plants as teachers of context and transformation, John Hartigan’s ethnographic adaptation of Holdrege’s ideas as well as philosopher Michael Marder’s and Emanuele Coccia’s thoughts on the specific relationship between plants and site, I return to theatre historian Bruce McConachie’s suggestion concerning the effects of performance, and consider the possibility of imaginatively restoring agency to non-humans by talking to them as well as the implications of focusing on context and process in performance as research.
ÄÄNTEN PALVELIJA : Kuoronjohtajien näkökulmia positiivisen koelaulukokemuksen osatekijöistä
Ylimäki, Oskari (Taideyliopiston kirjasto, 2025)
Opinnäyte
Tämän kirjallisen työn tarkoitus on antaa kuoronjohtajille apua sen pohtimiseen, miten järjestää kuoron koelaulutilaisuus niin, että koelauluista jäisi positiivinen kuva niin hakijalle kuin kuoronjohtajalle itselleen, huolimatta siitä, että usein osa hakijoista täytyy hylätä. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu pitkälti näkemykseen laulutaidosta kehittyvänä taitona. Teoriaosuudessa käsittelen myös laulukoetraumaa sekä motivaation ja palautteen merkitystä oppimiselle. Tutkimuskysymyksenä on ”Miten kuoronjohtajana järjestän koelaulutilanteen niin, että hakijalla olisi mahdollisuus kokea positiivinen koelaulukokemus valintatuloksesta riippumatta?” Tutkimuksessa kuullaan näkökulmia kolmelta eri kuoronjohtajalta, joita olen haastatellut tutkimusta varten teemahaastatteluna. Lisäksi tuon esiin omia näkökulmiani ja peilaan niitä aiempaan tutkimuskirjallisuuteen sekä haastatteluaineistoon. Aihetta on tutkittu aiemmin hyvin vähän, joten tutkimus on luonteeltaan pioneerihenkistä pohjatyötä jatkotutkimukselle. Työ ei juurikaan tarjoa tyhjentäviä vastauksia, mutta toivoakseni antaa ajattelemisen aihetta alalla työskenteleville ja innostaa muitakin aiheen tutkimuksen pariin. Päätäntöluvussa olen hahmotellut erilaisia suuntaviivoja siitä, mihin aiheen jatkotutkimuksessa kannattaisi keskittyä.