Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • "Spela vad du vill" : fem musiklärares föreställningar, erfarenheter och visioner av improvisation i den grundläggande utbildningens musikundervisning
    Mäkinen, Alex (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-05-06)
    Opinnäyte (maisteri)
    Målet med undersökningen är att undersöka vilka slags visioner och erfarenheter fem musiklärare har av improvisation i den grundläggande utbildningen i musik. Fokus ligger på lärarnas erfarenheter om improvisation, hur de använder sig av det samt vilka funktioner de anser att improvisation har. Teoretiska referensramen består av begreppsdefinition, teoretiska perspektiv på improvisation samt Hammerness (2006) teori om “teachers’ vision”. Studien är en intervjustudie med fem svenskspråkiga musiklärare i Finland som arbetar inom den grundläggande utbildningen. Materialet har samlats in genom halvstrukturerade intervjuer och analyserades med tematisk analys (Fejes & Thornberg, 2024). Resultaten visar att improvisation utgör en relativt liten del av undervisningen. Lärarna betonar främst de sociala och kreativa aspekter som tillkommer via improvisation. Tids- och utrymmesbrist begränsar möjligheten att arbeta med improvisation som ett självständigt innehåll, och det får i stället rollen som ett verktyg för att utveckla andra kunskapsområden. Lärarnas visioner präglas av en strävan efter en mångsidig, balanserad och pedagogiskt genomtänkt undervisning. Inom denna ram framhålls improvisation som ett medel för att främja social samverkan och självförtroende samt kreativitet, lekfullhet och glädje. Lärarna beskriver även ett spänningsfält mellan process och produkt i bedömningen av improvisation
  • Ammattina kitara : suomalaisten kitaristien urapolut ja ammatillisuuden kehittyminen
    Mäenpää, Konsta (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tutkimuksessani tarkastelen suomalaisten kitaristien urapolkuja sekä ammatillisuuden kehittymistä. Tutkimukseni tehtävänä on selvittää, minkälaisia uapolkuja suomalaisilla ammattikitaristeilla on sekä mitkä seikat ja käännekohdat ovat vaikuttaneet näiden urapolkujen kulkuun. Urapolkujen lisäksi tehtävänäni on selvittää, minkälaisia ammatillisuuden haasteita he ovat kohdanneet sekä miten he kokevat ammatillisuutensa kehittyneen uriensa varrella. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Minkälainen on sähkökitaraa soittavan ammattimuusikon urapolku Suomessa? 2. Minkälaisia ammatillisuuteen liittyviä haasteita haastateltavat ovat kohdanneet urapoluillaan? Tutkimukseni keskeiset käsitteet ovat ammatillisuus ja urapolku. Käsittelen niitä teoreettisessa viitekehyksessä yleisesti sekä erikseen musiikkialan kontekstissa. Lisäksi käsittelen musiikin koulutuksen historiaa Suomessa. Tutkimukseni on narratiivinen tapaustutkimus, jossa olen tuottanut aineiston narratiivisen haastattelun ja teemahaastattelun keinoin. Aineiston analyysissä olen soveltanut laadullista sisällönanalyysiä ja narratiivista analyysiä. Tutkimukseni mukaan suomalaisten kitaristien urapolut ovat ainutlaatuisia, monipuolisista työtehtävistä koostuvia kokonaisuuksia, joissa yrittäjähenkisyys on keskiössä. Kitaristin ammatillisuuden keskiössä on monipuolisuus ja elämänmittainen oppiminen. Sisäinen palo ja intohimo musiikkiin ja omaan instrumenttiin on se voima, joka yleensä määrää uralle päätymisen ja toisaalta mahdollistaa ammatillisen kehittymisen läpi uran aina opiskelijasta ammattilaiseksi. Suurimmat haasteet musiikkialalla liittyvät usein yrittäjyyden haasteisiin, kuten työtilaisuuksien projektiluonteisuuteen, yhteiskunnan sekä kulttuurin muutoksiin ja talouden suhdanteiden vaikutuksiin musiikkialalla. Työni tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa kitaransoiton ammattilaisista, ja se on suunnattu musiikkikasvattajille, jotka opettavat ammattiuraan tähtääviä opiskelijoita.
    Aineisto on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla.
  • ”Jos sitä lähtisi purkaa, niin en tiedä mitä se käytännössä tarkoittaa” : taiteen perusopetuksen opettajien näkökulmia opetettavan ohjelmiston monimuotoistamiseen
    Tapani, Elsa (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-05-11)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on selvittää, miten taiteen perusopetuksen opettajat kokevat opetettavan ohjelmiston säveltäjäkaanonin ja sen laajentamisen ja monimuotoistamisen. Kokevatko he, että tällaiset perusohjelmiston laajentamiskysymykset ovat ajankohtaisia ja arvokkaita heidän työssään? Minkälaisia valmiuksia he kokevat omaavansa perusohjelmiston laajentamiseen, ja toisaalta, mitkä tekijät estävät heitä tässä työssä? Tutkimus toteutettiin haastattelemalla neljää taiteen perusopetuksessa työskentelevää laulu- ja pianopedagogia. Tutkimuskysymykset ovat: Miten taiteen perusopetuksen opettajat kuvaavat opetettavan ohjelmiston valikoitumista sekä repertuaarin monimuotoistamisen käytäntöjä omassa opetustyössään? Millaisia tiedollisia, taidollisia ja pedagogisia valmiuksia taiteen perusopetuksen opettajat kokevat omaavansa ja tarvitsevansa monimuotoisemman repertuaarin opettamiseen? Mitkä tekijät tukevat tai estävät heitä tässä työssä? Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään klassisen musiikin suhdetta säveltäjäkaanonin ja sen ylläpitämää valtaa ja monimuotoistamisen kohtaamia haasteita tokenismin (engl. tokenism) ja näennäisesti yhdenvertaisten inkluusion periaatteiden kautta. Mahdollisina ratkaisuina esitellään kulttuurisesti relevantti pedagogiikka, kulttuurisesti responsiivinen opetus ja rihmastomainen lähestymistapa musiikinopetukseen. Tutkielman keskeiset tulokset ovat, että klassisen musiikin kaanonilla on edelleen vahva asema taiteen perusopetuksessa, ja ohjelmiston monimuotoistaminen jää usein muiden opetustavoitteiden varjoon. Opetuksessa käydään vain vähän kriittistä keskustelua siitä, miten opetussisällöt liittyvät yhteiskuntaan tai millaisia historiallisia ja sosiaalisia valtarakenteita ne ylläpitävät. Kaanon ymmärretään ensisijaisesti esteettisten ja taiteellisten arvojen kautta, eikä sen yhteiskunnallista rakentumista juurikaan tarkastella. Monimuotoisuuden edistäminen edellyttäisi kuitenkin kaanonin tiedostamista sosiaalisena ja historiallisena ilmiönä. Opettajat tunnistavat oppilaslähtöisyyden ja oppilaan taustan huomioimisen merkityksen motivaatiolle ja harrastuksen mielekkyydelle, ja he ovat valmiita laajentamaan ohjelmistoa monimuotoisempaan suuntaan. Opettajat kuitenkin kaipaisivat konkretiaa opetussuunnitelman kulttuurisen uudistamisen teemojen ja käytännön opetustyön yhdistämiseen. Ohjelmiston monimuotoistamista hidastaa helposti saatavilla olevan, monimuotoisuusnäkökulmasta kootun pedagogisen materiaalin puute. Lisäksi opettajien omat arvot ja kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka paljon he ovat pohtineet monimuotoisuutta opetuksessaan, eikä aihetta ole haastateltavien mukaan juurikaan käsitelty pedagogisissa opinnoissa.
  • Kuin muuttuva uni
    Löppönen, Anni (Taideyliopiston Kuvataideakatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Taiteellinen osuus Opinnäytteen taiteellinen osa oli esillä Kuvan Keväässä 17.5- 16.6.2025 Kuvataideakatemian Myllytorilla ja Valkoisessa studiossa. Esittämäni teoskokonaisuudet olivat autobiografisia, valokuvallisia, meditatiivisia, katsojan läsnäoloa pyytäviä kokonaisuuksia. Esitetyt teossarjat koostuivat lasten muotokuvista. Olen valokuvataiteilijana kuvannut elämääni arkisesta näkökulmasta jo vuosien ajan ja opinnäytteeni rakentuu tästä jatkumosta. Valokuvallisuus, äidin katse, aika, muistaminen ja rakkaus ovat määritelleet näyttelyyn tulevat teosvalintani. Kirjallinen osuus Opinnäytteen kirjallinen osuus käsittelee autobiograafisuuden ja valokuvallisen esittämisen välistä suhdetta, historiaa ja osaamista taiteellisessa työskentelyssäni. Opinnäytteen kirjallinen muoto on osin päiväkirjamainen ja runollinen, koska kaunokirjallinen kirjoittaminen on taiteellisessa työssäni yhteydessä omaelämäkerrallisuuteen ja tunteisiin ja tapahtuu kuvien ottamisen rinnalla ja kuvien välissä. Opinnäytteen kirjallinen muoto on eräs kirjoitelma mysteeristä joka syntyy elämän ja sitä halkaisevan valokuvan kohdatessa. Opinnäytteen kirjallisen muodon vaihtelevilla sävyillä pohdin mikä muoto tavoittaa tarkimmin sanoittaen, ymmärtäen ja oivaltaen taiteellisen työni sisältöjä. Kirjoitetussa tekstillä pohdin miksi olen kiinnostunut kuvaamaan niin että kuvat ovat osa elämääni ja mitä taitoja tämänkaltainen työskentely vaatii ja miten muut samankaltaisia teemoja käsittelevät taiteilijat ovat teoksiaan ajatelleet ja kirjallisesti kuvailleet. Kirjallisessa työssäni käsittelen myös lasten, perheen ja arjen valokuvallistamista ja tähän liittyvää monikerroksellista ajattelua. Kirjallinen osuus käsittelee taiteellista työtäni suhteessa eri konteksteihin missä taiteellinen työskentelyni toteutuu. Näitä ovat muun muassa Kuvan Kevään rinnalla syntyneet näyttelyt, matkat, globaalissa taidemaailmassa toimiminen ja kaiken perustana ja jatkajana oleva luovuuden, mielikuvituksen ja taiteilijana toimimisen lahja.
  • Luovan musisoinnin pedagogisten käytäntöjen kehittäminen ja juurruttaminen suomalaisen alakoulun toimintakulttuuriin : Toimintatutkimuksellinen näkökulma
    Kastinen, Arja; Olkanen, Tuula (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Lehtiartikkeli
    Suomalaisen perusopetuksen musiikkikasvatus on viime vuosikymmeninä kokenut merkittäviä muutoksia, joissa korostuvat laaja-alainen osaaminen, oppilaan aktiivinen toimijuus sekä luovien työskentelytapojen merkitys (Opetushallitus, 2014; Juntunen & Partti, 2023). Vaikka perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) korostavat taiteen merkitystä oppilaiden kokonaisvaltaiselle kasvulle, luovuudelle ja demokraattisille taidoille, taideaineiden viikkotuntimäärät ovat pysyneet alhaisina. Tämä rakenteellinen niukkuus on synnyttänyt tarpeen kehittää koulun toimintakulttuuria niin, että taidekasvatukselle syntyy tilaa myös tilanteissa, joissa tuntijako ei sitä suoraan tue. --