Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Disciplining Music Heritage: A Preliminary Survey
    Villén, AV (Cambridge University Press, 2026)
    Lehtiartikkeli
    Heritagisation of music proliferates as does the scholarly debate about it. By examining relevant journals, I interrogate the conceptualisation and construction of music heritage in relation to disciplinary boundaries in particular. The results suggest there is a prevalent dualism where critical heritage studies align with popular music, and the scientific approaches to heritage with European classical music. With respect to the disciplinary divisions in music research, it is more common to encounter reliance on ethnomusicology or popular music studies than musicology.
  • Common ground : a case study of the perceived sense of community in a theatre audience
    Anttila, Matilda (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    As contemporary societies grapple with increasing polarisation and social fragmentation, the search for spaces which can cultivate community has become increasingly relevant. This thesis explores how theatre audiences perceive a sense of community and examines the factors which contribute or limit the emergence of a temporary community within the performance setting. Furthermore, it further considers whether a theatre audience can be understood as a microcosm of society. This research adopts a qualitative case study approach, focusing on the performance From me to you: how shall we eat v.1.0 at the University of the Arts Helsinki, Theatre Academy in January 2026. The performance incorporates participatory elements, including a post-performance shared meal. The data consists of semi-structured interviews with audience members, as well as autoethnographic observations from five performances. The findings suggest that low-threshold, embodied participatory elements can facilitate interaction between strangers and contribute to the emergence of a feeling of a temporary community. Moreover, arranging audience seating in ways that depart from the traditional auditorium layout, for example by positioning audience members to face one another, has a positive effect on enhancing the shared nature of the experience. Sensory elements and post- performance activities also play a significant role in shaping audience interaction. While the social impact may be situational and contribute to increased social contact, its wider societal implications remain limited and inconclusive.
  • ”Multi-instrumentalismi on askel musiikilliseen monimuotoisuuteen” : laadullinen tutkimus multi-instrumentalismin yhteydestä muusikkouteen ja musiikinopettajuuteen
    Uusitalo, Tuukka (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-09-04)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tässä tutkimuksessa tarkastelen musiikinopettajien kokemuksia multi-instrumentalismin yhteydestä heidän muusikkouteensa ja musiikinopettajuuteensa. Tutkin multi-instrumentalismin yhteyttä heidän työhönsä sekä sitä, minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita he liittävät multi-instrumentalisteina työskentelyyn. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten haastateltavat musiikinopettajat ja muusikot kuvaavat työskentelyään multi-instrumentalisteina? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita haastateltavat liittävät multi-instrumentalismiin suhteessa heidän työnkuvaansa? Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu multi-instrumentalismin käsitteen, ammatillisen laajenemisen sekä musiikkikasvattajien monipuolisten työnkuvien ympärille. Tutkimukseni kontekstina on Suomen yliopistojen musiikkikasvatuksen koulutusohjelmat sekä suomalaisten musiikinopettajien työelämä. Tarkastelen multi-instrumentalismia myös laajemmin suhteessa koko musiikkikenttään ja muusikkouteen. Tutkimukseni on empiirinen laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineiston muodostavat litteroidut yksilöhaastattelut, jotka muistuttavat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastatteluihin osallistui kolme yliopistojen musiikkikasvatuksen aineryhmissä työskentelevää opettajaa, jotka soittavat vähintään kahta toisistaan selvästi eroavaa instrumenttia ammattitasoisesti. Aineiston analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava analyysi ja teemoittelu. Tutkimukseni tuloksissa multi-instrumentalismi näyttäytyy merkittävänä osana sekä muusikkoutta että musiikinopettajuutta. Useiden instrumenttien hallinnan koettiin laajentavan työmahdollisuuksia muusikkona, syventävän kokonaisvaltaista musiikillista ymmärrystä sekä rikastuttavan musiikillista ilmaisua. Eri instrumenttien harjoittelun nähtiin tukevan toisiaan erityisesti rytmisen, harmonisen ja ilmaisullisen osaamisen näkökulmasta. Musiikinopettajan työssä multi-instrumentalismin koettiin helpottavan yhteismusisoinnin ohjaamista, pedagogista havainnollistamista, opetuksen eriyttämistä ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Haastateltavat toivat esiin myös haasteita, kuten ajankäytön riittämättömyyden useiden instrumenttitaitojen ylläpitämiseen sekä eri instrumenttien soittotekniikoiden väliset ristiriidat.
  • Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kokemuksia stressistä ja stressinhallinnasta pop/jazz-laulun tasosuorituksen prosessissa
    Huldén, Vilma (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tämä tutkielma käsittelee musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kokemuksia stressistä ja stressinhallinnasta pop/jazz-laulun tasosuorituksen prosessissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät aiheuttavat opiskelijoille stressiä ja millaisia keinoja heillä on sen hallintaan. Tutkimuskysymys oli: Millaisia kokemuksia musiikkikasvatuksen opiskelijoilla on stressistä ja stressinhallinnasta pop/jazz-laulun tasosuorituksen prosessissa? Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan stressiä ja sen hallintaa psykologisina ilmiöinä sekä musiikin korkeakouluopintojen kontekstissa. Tutkimuksen keskeisimpänä teoriana on Lazaruksen ja Folkmanin (1984) transaktionaalinen stressiteoria. Stressin lisäksi tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat coping (Lazarus & Folkman, 1984) ja itsesäädelty oppiminen (Zimmerman & Campillo, 2003). Tutkimus on tyypiltään laadullinen tapaustutkimus. Aineisto tuotettiin haastattelemalla viittä yliopistossa musiikinopettajaksi opiskelevaa musiikkikasvatuksen opiskelijaa, jotka suorittivat pop/jazz-laulun tasosuorituksen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina diary recall -menetelmää hyödyntäen. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimus osoittaa, että opiskelijoilla on monenlaisia kokemuksia stressistä ja sen hallinnasta. Suurin osa stressiä aiheuttavista tekijöistä liittyi taiteellisen työskentelyn ulkopuolisiin käytännön asioihin, kuten yhtyeen kokoamiseen, vertaispaineeseen ja sairastumisen pelkoon. Stressinhallinnan keinoina opiskelijat käyttivät muun muassa palautumista, keskustelua ystävien ja opintopsykologin kanssa sekä suunnittelua. Tutkimus tarjoaa musiikkikorkeakouluille ajankohtaista tietoa siitä, millaisena opiskelijat kokevat stressin tasosuoritusprosessin aikana. Tulokset tuottavat tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä opiskelijoiden tarpeita entistä tarkoituksenmukaisemmin vastaavaksi sekä ensimmäistä tasosuoritustaan tekevien opiskelijoiden tukemisessa.
  • Strengthened Heritage Ecology as a Means of Sustainable Development in and Through Music Education : The Case of Abaim, Mauritius
    Timonen, Vilma
    Landscapes: the arts, aesthetics, and education : 41 (Springer, 2026)
    Kirjan osa
    This chapter presents a vision of educational transitions where intangible cultural heritage (ICH) is operationalised to foster sustainable development in and through music education. The chapter presents a case study of Abaim, a Mauritian NGO, and utilizes it as an example of education that strengthens heritage ecology and connects with sustainable development. The findings highlight how the future orientation of heritage ecology simultaneously promotes the intrinsic value of ICH and the operationalisation of such heritage. Abaim makes heritage both a medium and a message in education, and underscores education’s capacity to foster empowerment and participatory citizenship through ICH. Abaim places the focus on culture and arts in education, nurturing the narrative imagination where heritage serves both community and freedom through creative play. This commitment supports children’s ability to speak their mind and make justified decisions, enhancing imaginative capacities and discovering alternative futures for sustainable development. The case of Abaim suggests an educational transition where music education should move past authoritarian, standardised practices to utilize ICH for students’ holistic growth. The study highlights that in education, heritage should be understood in terms of multi-dimensional ecosystems driven by creativity, enabling music education to connect with societal realities and promote sustainable development.