Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Kantaatin säveltäminen - Ideasta valmiiksi teokseksi
    Koskimäki, Lauri (2026)
    Opinnäyte
    Sävelsin Kuopion ja ympäristön Rauhanyhdistyksen 90-vuotisjuhlaan kantaatin Myös isämme uskoivat ennen. Käsittelen projektin kirjallisessa työssä sen eri vaiheita ideasta valmiiksi teokseksi. Projektin pääpaino on säveltämisessä. Sen aloitin huolellisella suunnittelulla vuoden 2024 lopussa ja teos valmistui elokuussa 2025. Sävellysprojekti kesti noin vuoden ajan. Kirjallisessa työssä käsittelen myös kantaatin esittämistä ja äänittämistä sekä analysoin projektista saamaani palautetta. Palautetta olen kerännyt kyselylomakkeilla kuorolaisilta, orkesterimuusikoilta, lapsikuorolta sekä 90-vuotisjuhlan vierailta. Aloittaessani säveltämään kantaattia olin monen uuden asian edessä. Ennen tätä projektia olen säveltänyt ja sovittanut vain pieniä teoksia pienille kokoonpanoille, joten mittaluokassaan kantaatti oli minulle uusi ovi maailmaan, johon olin jo kauan halunnut päästä. Orkesterisoittimille en ollut säveltänyt lainkaan aiemmin, joten se täytyi opetella alusta asti tämän projektin sisällä. Intoa tarttua työhön oli paljon. Hankin tietoa muun muassa kantaatin määrittämiseen, orkesterisoitinten sävellyksellisiin ominaisuuksiin ja tekijänoikeusasioihin internetistä. Projekti vahvisti minua säveltäjänä ja muusikkona sekä antoi valmiuksia säveltää ja toteuttaa laajoja kirkkomusiikkiteoksia. Kirjallinen työ avaa seikkaperäisesti säveltämisen taustaa ja eri vaiheita tarjoten yhdenlaisen mallin laajan sävellyksen rakennuspalikoista.
  • Charting the Waters: Navigating Finnish American Folk Musics and Identity in the Pacific Northwest
    Boughton, Devina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025-12-31)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tutkin identiteetin rakentumista ja moninaisuutta pohjoismaalaisten siirtolaisten diasporayhteisöissä, ja ihmisiä joilla on niihin yhteyttä. Tutkin tätä tarkastelemalla kansanmusiikin ja muun kulttuuriperintöön liittyvän luovan toiminnan merkitystä amerikansuomalaisessa kulttuurissa ja identiteetin rakentumisessa Pacific Northwestin (PNW)2 alueella Yhdysvalloissa. Päätutkimuskysymykseni on: Millainen rooli kansanmusisoimisella (tai kansanmusiikilla ja musisoimisella) on pohjoisamerikansuomalaisissa että pohjoismaisen siirtolaisdiasporan identiteetin rakentamisessa Pacific Northwestin (PNW) alueella Yhdysvalloissa. Ymmärtääkseni amerikansuomalaisen identiteetin ajankohtaisuutta Pohjois-Amerikassa vuonna 2025, hyödynnän omaa positiotani Suomessa asuvana amerikansuomalaisena. Käytän autoetnografiaa vastatessani tutkimuskysymykseen omaa kokemustani reflektoiden. Tutkimuksessani hyödynnän myös etnografiaa, ja haastattelen neljää PNW:ssä asuvaa henkilöä, joilla on musiikillinen yhteys ja miten tämä aiheuttaa niiden yhteyttä identiteetteihin sekä kulttuureihin ymmärtämiseen. Käsitän tutkimukseni verkkona, verkostona, tai puuna, joka kasvaa sekä juurista että oksista. Tutkimusten tulosten mukaan tila suomalaiseen kulttuuriperintöön syventymiselle – joko perheen tai muun yhteisön avulla – yhdistettynä taiteelliseen/musiikilliseen toimintaan voi luoda merkityksen tunteita, yhteisöllisyyttä ja vahvistaa kokemusta identiteetistä. Väitän, että tällaisen tilan tekeminen luovuudelle on toiminnalle on yhtä tärkeää kuin luotava musiikki. Tämä tukee uhanalaisten perinteiden muovautumista ja jatkuvuutta nykyajassa, edistää ymmärrystä aikakausien välisistä yhteyksistä ja kuviteltujen todellisuuksien hyödyntämistä luomistyössä. Lisäksi tutkimus lisää tietoisuutta muuttuvista ja moninaisista näkökulmista pohjoisamerikansuomalaiseen ja pohjoismaiseen diasporakulttuuriin.I will explore the multiplicity and definitions of identity formation in generational Nordic Diaspora immigrant communities, and people connected to those communities. This will be explored through the lens of folk musics, and additional practices of creativity within cultural heritage in conjunction with Finnish American culture and identity formation in the Pacific Northwest (PNW)1 region of the United States. My main research question explores: How does folk music making play a role in Finnish North American and Nordic diaspora identity formation in the Pacific Northwest of the United States? In order to understand the relevance of Finnish North American identity in the Pacific Northwest in 2025, I use my own positionality as a Finnish North American musician living in Finland as an example. I also use autoethnography to answer my research question from a perspective of self-reflection. Pairing this with ethnography, I interview four people living in the PNW who engage with Finnish and Nordic American culture with musical practices connected to Finland and/or Norway and how this impacts their connection with understanding their identities and relationship to cultural heritage. I imagine this research like a network, a web, a tree branching out from its roots and trunk. My results show that making space to dive into Finnish cultural heritage(s), whether through family or through adjacent community, and connecting with them through artistic practices such as music can help provide meaning, create community and senses/facets of identity. I argue that the space for this creativity music making is just as important as the music or artistic practice itself being created. This allows endangered traditions to change and continue with modern times, understand the connection of different times and elements, and interface with imagined realities as a powerful tool for creation. The results of my thesis can be used for example to examine meaningful ways to develop and understand how identity(s), community building, and creative music making as well as place and space are useful in a diasporic cultural heritage context. Additionally, this thesis gives awareness to ever-shifting and complex dynamics and perspectives of Finnish and Nordic diaspora culture in the United States.
  • Valloittava valotaide : Taidemuodon historiaa ja erityispiirteitä kartoittamassa
    Kilpeläinen, Raisa (Historiallinen yhdistys, 2026)
    Lehtiartikkeli
    Valon käyttö taiteessa ja teosten materiaalina on lisääntynyt viime vuosina. Valotaidetta pääsee kokemaan entistä useammin erilaisissa ympäristöissä ja valolle omistetuissa näyttelyissä. Valotaide herättää kiinnostusta niin tekijöiden, kokijoiden kuin taidetta esittävien tahojen parissa. Vertaisarvioidussa katsauksessa avataan valotaiteen käsitettä sekä pohditaan historian ja teosesimerkkien kautta valotaiteen ilmentymiä ja syitä siihen, miksi valotaide on ajassamme suosittua ja ehkä jopa nouseva kuvataiteen suuntaus. Katsauksessa kysytään myös, mikä tekee teoksesta valotaidetta ja analysoidaan neljää kotimaista valotaideteosta. Valotaiteen nousu ja suosittuus on seurausta lisääntyneestä tietoisuudesta ja osaamisesta sekä tekijöiden, tilaajien että näytteilleasettajien piirissä. Valotaidetta halutaan tänä päivänä enemmän niin näyttelyihin kuin pysyviksi julkisen tilan teoksiksi. Suomessa valotaidetta voi opiskella muun muassa Taideyliopistossa osana valosuunnittelun opintoja. Valotaiteeesta ei ole Suomessa kirjoitettu juurikaan vertaisarvioituja tekstejä. Alaa olisi syytä tutkia ja paikata tutkimusaukkoa suositun taidemuodon aseman kehittämiseksi. The use of light in art and as a material in art has increased in recent years. Light art can be experienced more often in environments and exhibitions dedicated to light. Light art arouses interest among makers, viewers, and art exhibitors alike. This peer-reviewed review explores the concept of light art and, through history and examples of works, considers the reasons why light art is popular in our time and perhaps even an emerging trend in media art. The review also asks what makes a work of art light art and analyses four Finnish light art works. The rise and popularity of light art is a result of increased awareness and expertise among makers, exhibitors, and curators. Today, there is a growing demand for light art in exhibitions and permanent public spaces. In Finland, light art can be studied, for example, at the University of the Arts Helsinki as part of lightning design studies. There are very few peer-reviewed texts on light art in Finland. The field should be studied and the research gap filled to develop the status of this popular art form.
  • Intertwined : Resonance, Affect, and Resistance in Open-Form Music–Dance Performance
    Schacher, Jan (mdwPress, 2026)
    Kirjan osa
    This chapter explores how sounding and moving mirror each other, how dancers and musicians rely on the same perceptual and affective phenomena. And equally, how for the viewer and listener, being connected to the performers is through a phenomenon of corporeal resonance. Beyond the idiomatic elements of dance and music, intentions are transmitted through common bodily patterns. The artist’s inner states are completed and reconstructed by audiences and co-performers. The key element enabling the connection is Resonance, an intertwining in mutual adaptive oscillations by impulses, phrases, actions, and perceptions. Resistance appears as a necessary catalyst and effort generator for heightened awareness states and tensions that contribute to a transformative performance. Pushing with body against body, through an ecological, embodied relation, the self, its agency, and the perception of time condense into a complex manifold that is negotiated by performers and audience alike.
  • Laulukilpailuvoittajien käsittely suomalaisessa mediassa : Timo Mustakallio -kilpailu 2023 ja Lappeenrannan laulukilpailu 2025
    Lammela, Emma (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2025)
    Opinnäyte (kandidaatti)
    Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kahden suomalaisen laulukilpailun – vuoden 2023 Timo Mustakallio -kilpailun ja vuoden 2025 Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun – voittajien medianäkyvyyttä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon voittajista kirjoitetaan, millainen heidän julkisuutensa sävy on ja miten sukupuoli näkyy mediassa. Tutkielma kytkeytyy kulttuurijournalismiin ja sukupuolen esittämiseen mediassa. Taustalla vaikuttaa kulttuurijournalismin muutos, jossa painopiste on siirtynyt teoksista ja ilmiöistä yksilöihin ja heidän taustoihinsa. Tutkielman aineistoa analysoidaan sekä määrällisesti että laadullisesti sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin. Lisäksi tarkastelussa hyödynnetään kontekstuaalista analyysia erityisesti aineistossa esiintyvien adjektiivien sävyn määrittelyssä. Tutkielman tulokset osoittavat, että kilpailuvoittajiin liittyvä julkisuus on selvästi positiivissävytteistä, ja että henkilö- ja tarinakeskeisyys korostuu uutisoinnissa. Median kiinnostus kohdistuu erityisesti voittajien taustoihin, persoonaan ja poikkeuksellisiin piirteisiin, kuten nuoreen ikään tai urapolun erityisyyteen. Sukupuoli näyttäytyy aineistossa pääasiassa äänityyppien kautta, jotka implikoivat sukupuolen ilman eksplisiittistä mainintaa. Tutkielma tuo esiin, miten klassisen musiikin julkisuus rakentuu mediadiskursseissa, joissa henkilökohtainen kiinnostavuus ohittaa usein itse taiteellisen sisällön.