Rajaa hakua
Hakuohje

Taju

Taju on Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteita, julkaisusarjoja, oppimateriaaleja sekä digitoituja nuotteja, äänitteitä ja konserttitallenteita. Osa aineistosta on vapaasti saatavissa (Open Access) ja osa on käytettävissä vain kirjaston Taju-työasemilla. Jotkin aineistot ovat myös käytettävissä Taideyliopiston tunnuksilla.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 10 / 10

Viimeksi tallennetut

  • Balancing art and production work: Artists’ experiences and perspectives
    Masanti, Ines (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-05-11)
    Opinnäyte (maisteri)
    This thesis explores how performing artists experience the combination of art and production-related work, and how this shapes the sustainability of their work. Contemporary artistic work is multi-dimensional and often combines creative, production, and management responsibilities, yet little research captures how this position is experienced from the artists’ own perspective. This is the case also in performing arts that is the main context of this study. This study draws on qualitative interviews with performing artists in Finland and autoethnographic reflections, and is informed by theoretical perspectives on artistic labour, definitions of work, and artists’ wellbeing. It examines how artists experience the demands of their working life, with particular attention to which aspects of combining artistic and production work are supportive or burdensome. The findings show that artistic and production work are often intertwined and experienced as both enabling and challenging. Structural conditions such as funding systems, fragmented work, and institutional support play an important role in shaping these experiences, alongside recognition and the broader valuation of artistic work. By centering artists lived experiences, this thesis aims to understand and contribute to creating sustainable working conditions for artists. It emphasizes that sustaining an artistic practice requires addressing the structural and social conditions that allow sustainable working conditions for artists.
  • Menuetti Haydnin tapaan: Työkaluja galanttiin tyyliharjoitukseen
    Rautiainen, Elina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte (maisteri)
    Tutkielman tarkoitus on kuvata Joseph Haydnin varhaisten (ennen 1770-lukua sävellettyjen) klaveerisonaattien menuettiosien piirteitä näkökulmista, jotka ovat olennaisia tyylinmukaisen komponointiharjoituksen kannalta. Analyyttisten tutkimustulosten pohjalta hahmotellaan suuntaviittoja kohti galantin menuetin kirjoittamista koskevia opetusmateriaaleja. Pedagogiset sovellutukset suunnataan edistyneelle musiikin opiskelijalle, jolla ei ole kokemusta tyylinmukaisesta säveltämisestä. Ohjelmistosta tutkittavia elementtejä ovat muoto, harmoniset mallit, lopukeidiomit, rytmi ja metri sekä karakterit. Analyysissa on edustettuna sekä menuetteja yhdistävät raamit että kappalekohtaisten ilmaisullisten yksityiskohtien tarkastelu. Galantin tyylin yleistä viitekehystä valotetaan periodisuuden, topiikan sekä historiallisiin lähteisiin pohjautuvien kielellisten analogioiden käsitteillä. Johtopäätöksenä todettiin menuettien edustavan suurilta linjoiltaan kaavamaista kappaletyyppiä, joiden uniikit piirteet esiintyvät musiikin pintatasolla. Kokonaismuotoesitykset, säemallit, skeemat ja näistä johdetut aukkotäydennystehtävät katsottiin olennaiseksi ja helposti lähestyttäväksi lähtökohdaksi menuetin komponointiin. Ilmaisullisista työkaluista tutkimuksessa korostuivat erityisesti rytminen kirjavuus sekä vaihtelevat karakterit. Rytmiä ja karakteria koskevat näkökulmat osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi siirryttäessä harmonisista malleista kohti tyylinmukaisesti kuvioitua musiikin pintaa.
  • Community learning beyond the classroom: Analyzing music students’ motivation when engaging in extracurricular practices
    Estévez Moreira, Jaime (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-04-29)
    Opinnäyte
    This paper examines in what ways extracurricular group practices serve as learning-openers or learning-restrainers for the members of a community of musical practice. The terms learning-opener and learning-restrainer have been coined to understand and categorize learning processes within the lifelong learning approach. Within the social constructivism paradigm, the concept of community of practice by E. Wenger is a central notion in the study, complemented by the concepts of motivation and engagement. Through a qualitative approach, the case of a saxophone ensemble in the context of Finn-ish high education has been analyzed. Semi-structured interviews (3) served as data col-lection method. The findings describe the most relevant learning-openers and learning-restrainers studied in the case: the influence of learning architecture in motivation and engagement, the characteristics of a democratic work dynamic, obstacles in identity and sense of belonging processes, and the conception of extracurricular practices as a bridge towards professional life. The conclusions of the research show how learning architecture might be an essential element in shaping group’s identity and its members’ sense of belonging. Group dynam-ics such as democratic work environment, movable leadership and dialogue might func-tion as learning-openers when developed within a clear structure. Educational institu-tions could benefit from promoting extracurricular activities with initiatives such as of-fering economic support, providing suitable facilities, or fostering interaction within the members of the community.
  • Kadenssin kirjoittaminen myöhäisbarokin soitinmusiikissa
    Kortelainen, Kaisa (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026)
    Opinnäyte
    Seminaarityössä tutkittiin kadenssin (cadenza) kirjoittamista 1700-luvulla. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä aikalaislähteet ja nuottiesimerkit kertovat tyylinmukaisen kadenssin piirteistä ja kuinka näitä tietoja voisi hyödyntää käytännössä nykypäivänä. Tutkimus toteutettiin historiallisten lähteiden sisällönanalyysina sekä historiatietoisen esittämisen lähestymistapaa edustavan käytännön musiikillisen kokeilemisen ja vertaamisen avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden saksalaissäveltäjän, Carl Philipp Emanuel Bachin (1714–1788) sekä Johann Joachim Quantzin (1697–1773) kadensseja ja kirjoituksia aiheesta. Vertailun taustaksi tehtiin lyhyt koonti improvisaation historiasta sekä kadenssin kehityksestä ja vakiintumisesta 1700-luvun puolivälissä. Lähteiden tulkinnassa esiin nousivat haasteet ohjeiden yleistettävyydestä eri kansallisuuksien, vuosikymmenten ja jopa yksittäisten säveltäjien musiikkiin sekä epävarmuus todellisista käytännöistä säilyneiden kadenssiesimerkkien määrän ollessa suhteellisen vähäinen. Tänä päivänä kadenssia myöhäisbarokin teokseen säveltävälle löytyy kuitenkin sekä Bachin että Quantzin teoksista kiinnostavia sanallisia ohjeita sekä nuottiesimerkkejä, joita opettelemalla voi päästä lähemmäs aikakauden tyyli-ihanteita vastaavaa soittoa. Tämän lisäksi esille nousivat vanhaan musiikkiin perehtyneiden muusikoiden esimerkistä oppiminen sekä harmonisen ymmärryksen vahvistaminen oppimisen apukeinoina pyrittäessä tyylinmukaiseen myöhäisbarokin kadenssin kirjoittamiseen.
  • Arvokasvatus lastenlauluissa : Yle Areenan 100 lastenlaulua -formaatin laulut arvokasvattajina
    Paajanen, Mirkka (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2026-04-08)
    Opinnäyte (maisteri)
    Maisterintutkielmani käsitteli arvokasvatusta Yle Areenan 100 lastenlaulua -formaatin lastenlauluissa. Tutkielmani pääkysymys oli, miten arvokasvatus ilmenee Yle Areenan 100 lastenlaulua -formaatin lauluissa. Vastasin kysymykseen seuraavien alakysymysten avulla: 1. Minkälaisia arvoja Yle Areenan 100 lastenlaulua -formaatissa olevat laulut sisältävät? 2. Minkälaiset arvot ohjaavat Ylen julkaisemaa lastenmusiikkia? 3. Miten Ylen lastenohjelmia ohjaavat arvot suhteutuvat 100 lastenlaulua -formaatissa olevien laulujen arvoihin? Tutkielmani teoreettinen viitekehys koostui pääosin arvoihin, kasvatukseen sekä musiikki- ja arvokasvatukseen perehtyneestä kirjallisuudesta kuin myös Ylen lastenohjelmien periaatteista. Tutkielmani perustui hermeneuttiseen tieteenperinteeseen tarkastellessani merkityssisältöjä ja kulttuuria kasvatuksessa vallitsevien arvojen kautta ja tulkitessani sanoitusten sisältämiä merkityksiä ja maailmankuvia. Näkökulmani oli laadullinen, ja aineistona oli Yle Areenan 100 lastenlaulua -formaatin laulut sekä Ylen lastenohjelmien tuottajan ja toimittajan haastattelut. Menetelmänäni käytin sekä laadullista sisällönanalyysia että teoriaohjaavaa analyysia nojautuen Leevi Launosen arvojaotteluun. Lisäksi haastattelin Ylen tuottaja ja toimittajaa. Maisterintutkielmani tulosten perusteella voidaan todeta, että arvokasvatus ilmeni lauluissa monella tapaa. Suurin osa Ylen lastenohjelmien periaatteissa mainituista arvoista toteutui formaattiin valituissa 85 analysoimassani laulussa, mutta osa arvoista jäi myös toteutumatta. Näin ollen tarvitsemme edelleen sekä uusia lastenlauluja että toisenlaisia valintoja ohjelmasisältöä rakentaessa, jotta kaikki Ylen lastenohjelmia ohjaavat arvot tulisivat kuuluviin ja todeksi myös käytännön tasolla.